
Yösähköhinnoittelu astuu voimaan iltakymmeneltä ja kestää aamuseitsemään saakka.
Vaikka hinnoittelumalli onkin selkeä, ei yösähkön suhteen toiminta kaikilta osin ole näin suoraviivaista. Yösähkön päälle menemistä on nimittäin porrastettu niin, että paikoin se tapahtuu vasta iltayhdeltätoista ja samoin sammuminen on porrastettu paikoin aamukuuteen.
Energiaviraston verkkovalvonnan johtaja Veli-Pekka Saajo kertoo, että porrastuksella tasoitetaan sähköverkon kuormitusta.
”Sehän on aika iso piikki, jos ajatellaan, että kaikki yöaikaan käynnistyvät lämmitysvaraajat menevät päälle yhtä aikaa”, Saajo huomauttaa.
Kantaverkkoyhtiö Fingridin sähköjärjestelmän käytön kehitysyksikön päällikkö Jyrki Uusitalo vertaa tilannetta siihen, että joku iso voimalaitos vikaantuisi.
Vielä noin 15 vuotta sitten Fingridin järjestelmissä nähtiin aina iltaisin lähes 1000 megawatin tehon muutos. Muutos vastaa sitä, että Olkiluodon ydinvoimalaitos vikaantuisi. Niinpä oli tarpeen keksiä jotain, ja sen jälkeen jakeluverkkoyhtiöt alkoivat porrastaa kytkentää yösähkölle.
Joitain vuosia sitten päivä- ja yösähkön välillä oli melko mitätön hintaero. Nyttemmin sähkön hinnan nousun myötä hintaero päivä- ja yösähkön välillä on jälleen kasvanut. Kyse on siis tietyllä tapaa paluusta normaaliin.
Yösähkökonsepti luotiin 1970-luvulla. Taustalla vaikutti ydinvoimalaitosten ja uusien hiilivoimaloiden käyttöönotto sekä halu siirtää sähkökulutusta yöaikaan.
”Hinta on tunnetusti hyvä ohjaaja”, Uusitalo sanoo.
Kuormitusnäkökulman lisäksi taustalla vaikuttaa myös se, että kun sähköverkko voidaan mitoittaa täsmällisesti, säästetään samalla verkkoinvestoinneissa.
Se, miten yösähkön suhteen toimitaan, vaihtelee sähköverkkoyhtiöiden välillä.
Uusitalo itse asuu Carunan verkkoalueella. Caruna ikään kuin kierrättää yösähkön alkua jakelualueen sisällä.
”Yhtenä päivänä se menee päälle 22.30 ja seuraavana päivänä 23.00”, Uusitalo kertoo.
Edullisempaa yösähköä hyödyntävien laitteiden päällekytkentäaikoja on porrastettu Carunan toimesta kello 22-24 välille. Yösähkön hinnoittelu astuu kuitenkin siis voimaan jo iltakymmeneltä ja kestää aamuseitsemään.
Jatkossa yösähkön päälle kytkeytyminen on muuttumassa nykyisestä niin, että se ei ole enää verkkoyhtiön vastuulla.
”Sen pitäisi mennä sillä tavalla, että jokaisen kiinteistön pitäisi itse järjestää se ohjaaminen. Sehän on vain tekninen asia käytännössä”, Saajo kertoo.
Siirtyminen yösähkön ja päiväsähkön välillä perustuu tulevaisuudessa seuraavan sukupolven älymittareihin, joiden avulla palveluntarjoajat voivat tarjota ohjauspalveluita. Kulutustiedot kerätään jo nyt keskitettyyn tiedonvaihtojärjestelmään Datahubiin, josta ne välittyvät sähkön myyjille.
Siitä, milloin uuteen malliin mennään, ei ole vielä tietoa. Muutos pohjautuu lakimuutokseen, joka on työ- ja elinkeinoministeriön valmistelussa.
Mutta miten kansalainen oikein pystyy varmistumaan siitä, että hän todella käyttää yösähköä tiettyyn aikaan? Saajo kertoo itse käyttävänsä lämminvesivaraajan ohjaamiseen kännykkäsovellusta. On kuitenkin syytä pitää mielessä, että kännykkäohjausta ei ole mahdollista saada kovin vanhoihin lämminvesivaraajiin ilman palvelun hankintaa tai laitteiston päivittämistä.
”Niitä ohjattavia varaajia on alkanut tulla ehkä tuossa 2010”, Saajo pohtii.