Ainoa metsästävä presidenttiehdokas, jonka kainalossa oli nuorena aivan muu harrastusväline

Jussi Halla-ahoon, 52, yhdistetään usein kaksi määritelmää: älykkyys ja helsinkiläisyys. Kumpikin on varmasti totta, onhan hän tohtorismies, Eirassa asuva Helsingin kaupunginvaltuutettu ja ollut pormestariehdokaskin.

Mutta löytyy häneltä maalaisjuuriakin. Sekä äidin että isän sukujuuret ovat Alajärvellä, ja Jussi-poika viettikin lapsuuden kesiä maalla serkkujensa kanssa.

Lapsuutensa Halla-aho vietti kuitenkin Tampereella Peltolammilla sairaanhoitaja-äidin ja bussikuski-isän toisena lapsena. Aika kului uuden lähiön metsissä ja kallioilla, ja mielessä siinsi arkeologin ura.

Kytkös metsiin ei ole täysin katkennut. MT:n presidenttitentissä näet ilmeni, että Halla-aho on ainoa metsästystä harrastava ehdokas.

”En ole nyt useampaan vuoteen ehtinyt metsälle. Metsästyskortti on kuitenkin voimassa odottamassa parempia päiviä”, Halla-aho kertoo nyt.

”Olen satunnaisesti metsästänyt pienriistaa kuten jäniksiä ja metsäkanoja lähinnä valtion mailla. Virossa olen käynyt villisikajahdissa.”

Halla-aholla on metsästystarkoituksiin haulikko ja muutama luodikko (.223 ja .22WMR) sekä jäsenyys metsästysseurassa.

Halla-ahon metsäomaisuus ei ole tiedossa.

Se, että Jussi Halla-aho on presidenttiehdokas ja 12 prosentin kannatuksella (MT 20.12.) jo kolmanneksi suosituin, ei liene yllätys enää tässä ajassa.

Kesäkuussa 2017 se olisi ollut. Halla-aho valittiin tuolloin perussuomalaisten puheenjohtajaksi, ja moni piti maahanmuuttokriittisyydelle uraansa rakentanutta miestä suorastaan uhkaavana Suomen maineelle ja politiikalle.

Maailma on muuttunut, eikä rajojen sulkeminen enää kuohuta.

Halla-aho kiri puolueensa kannatuskärkeen ja arvioi vuonna 2019, että puolue oli saanut takaisin vanhat äänestäjänsä ja uusia keskustasta. Halla-aho on eduskunnan puhemiehenä valtakunnan kakkonen heti presidentin jälkeen.

MT:n kyselyssä hän on viljelijöiden suosikkina jaetulla kolmannella sijalla.

Halla-ahon mukaan maaseudun elinvoimaisuus ja asutus edellyttävät verotuksen ja asumisen edullisuutta sekä perusinfrastruktuuria ja terveys- ja koulutuspalveluja, vaikka ne eivät olisikaan kannattavia investointeja markkinatalouden näkökulmasta.

Maahanmuutto ei paikkaa maaseudun väkikatoa eikä työvoimapulaa, sillä tulijat hakeutuvat lopulta Helsinkiin eivätkä ole paljon kaivattuja osaajia.

Kuntavaalitentissä 2021 Halla-aho ilmoitti kannattavansa maanomistajan omaisuuden suojan vahvistamista.

MTK:n kulmakarvoja Halla-aho nostatti marraskuussa 2020 arvostelemalla maataloustukia "kitkuttelemiseksi kepulaisella tukiaispolitiikalla". Hän arveli jo aiemmin viljelijöiden olevan niin sidoksissa tiloihinsa, että tuottavat vaikka tappiolla ja muut käyttävät asennetta hyväkseen. Maatalous tarvitsee Suomessa tukea, mutta tukiriippuvuutta hän vähentäisi.

MTK muistutti häntä EU:n pelisäännöistä ja Suomen jäsenmaksuista.

Muotoseikat ovat sivuseikkoja, huomasin puoluetoimistolla 2018. Halla-aho erehtyi haastatteluajasta, ja kävi äkkiä vaihtamassa hupparin tummaan pukuun, mutta saapui haastatteluun edelleen sukkasillaan.

Halla-aho vetoaa ihmisiin suoruudellaan ja käytännöllisillä näkemyksillään. Hän on varoitellut Suomea Venäjän uhkasta ja ihmetellyt päättäjien vaikenemista Kiina-riippuvuudesta.

Halla-aho olisi liittänyt Suomen 1990-luvun alussa Natoon ennemmin kuin EU:hun.

Kampanjassaan ehdokas haluaa nostaa esiin puolueelleen tärkeitä asioita, kuten että Suomi on suomalaisten kansallisvaltio ja päätöksenteon ohjenuorana on suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi.

”Kaikki muu on alisteista näille arvoille.”

Monikulttuurisuus on huonoa talouden ja ihmisten arjen, ei ilkeyden vuoksi, Halla-aho painotti MT:ssä 2018.

Perussuomalaiset ovat suhtautuneet ilmastonmuutokseen viileämmin kuin muut, mutta koska kansa on asiasta huolestunut, asia on hyväksyttävä ja järkivihreys käytännöllistä.

Lehtitietojen mukaan Halla-aho oli koulussa rajusti kiusattu ja kärsi kotona isän alkoholismista. Halla-aho kertoo vetäytyneensä kiusattuna omaan kuplaansa, mikä vaikutti ajatuksiin ja maailmankuvaan.

Halla-aho siirtyi 7,2 keskiarvollaan kymppiluokalle, kävi iltalukion ja lauloi ja soitti pitkätukkaisena nuorukaisena sähkökitaraa Blashemia-metallibändissä.

Hän suoritti siviilipalveluksen ja on katunut, ettei mennyt armeijaan.

Halla-aho opiskeli tarjoilijaksi, työskenteli vuoden viisumivirkailijana Kiovassa ja meni yliopistoon. Hän luki Helsingin yliopistossa venäjän kieltä ja väitteli muinaiskirkkoslaavista.

Halla-aho on eronnut kirkosta, harrastaa pyöräilyä ja on kertonut pitävänsä kalasta ja merenelävistä, mutta olevansa nykyisin kasvissyöjä. Lapsia on kaikkiaan viisi.

Lue sarjan muut jutut täältä.