WHO: Vielä ei ole huolta, että apinarokko olisi kehittymässä pandemiaksi ‒ tarttuu lähikonktaktissa

Britannia vahvisti ensimmäisen apinarokkotartuntansa noin kaksi ja puoli viikkoa sitten. Tämän jälkeen WHO:lle on ilmoitettu lähes 400 epäiltyä ja vahvistettua tapausta noin paristakymmenestä maasta, jotka sijaitsevat kaukana taudin tavallisilta sijoilta.

YK:n alainen terveysjärjestö on ilmaissut huolensa "epätavallisesta tilanteesta". WHO painotti kuitenkin jälleen eilen, ettei viruksen vuoksi ole syytä paniikkiin. Apinarokko leviää lähikontaktissa, eikä se tavallisesti aiheuta vakavaa tautia.

Maanantaisen tautitilannekatsauksen yhteydessä järjestön edustajilta kysyttiin, voisiko apinarokko johtaa uuteen pandemiaan. WHO:n apinarokkoasiantuntija Rosamund Lewis myönsi, ettei järjestö tiedä vastausta varmaksi. WHO:lla ei kuitenkaan uskota näin käyvän.

”Tällä hetkellä, emme ole huolissamme maailmanlaajuisesta pandemiasta”, Lewis sanoi.

Hänen mukaansa on tärkeää, että ryhdytään pikaisiin toimiin viruksen leviämisen hillitsemiseksi. Hänen mukaansa on edelleen mahdollista pysäyttää viimeaikainen leviäminen ennen kuin se laajenee suuremmaksi.

Asiantuntijat pyrkivät selvittämään, miksi virus on yhtäkkiä lähtenyt leviämään maihin, joissa sitä ei ole nähty ikinä aiemmin.

Yhden teorian mukaan apinarokko leviää helpommin alle 45-vuotiaiden keskuudessa, koska heitä ei ole rokotettu isorokkoa vastaan. Isorokkorokotteen saaneilla ihmisillä voikin olla vielä jonkin verran suojaa apinarokkovirusta vastaan. Suomessa rokotetta ei ole annettu 1970-luvun jälkeen.

Isorokkoa vastaan kehitettyjen rokotteiden on todettu olevan noin 85 prosenttisen tehokkaita ehkäisemään apinarokkoa. Rokotteita on kuitenkin varsin vähän.

Asiantuntijat ovat ilmaisseet huolta siitä, että apinarokko saattaisi yrittää hyötyä aukoista maailmanlaajuisessa immuniteetissa täyttääkseen isorokon jättämän tyhjiön.

”Olemme huolissamme, että se korvaa isorokon, emmekä todellakaan halua tuon tapahtuvan”, WHO:n Lewis sanoi.

Suomessa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (Hus) kertoi perjantaina maan ensimmäisen apinarokkotartunnan vahvistumisesta. Hus oli kertonut apinarokkoepäilystä paria päivää aiemmin. Apinarokkoa sairastaneen miehen kerrottiin perjantaina olleen jo toipumassa.

Apinarokko ei tartu herkästi ihmisestä toiseen, vaan tarttuakseen tauti tarvitsee usein hyvin läheisen kontaktin. Suurimmassa osassa tapauksista tartuntojen epäillään liittyvän miesten väliseen seksiin.

Apinarokkoa aiheuttavaa virusta esiintyy pääasiassa Länsi- ja Keski-Afrikassa. Tämän rokon tyypillisin oire ovat iholle ilmestyvät rakkulat, joita voi esiintyä esimerkiksi kasvoissa, raajoissa, muualla kehossa ja sukuelimissä.

”Rakkulat ovat samantyyppisiä, joita vesirokko aiheuttaa. Jos saa rakkuloita etenkin sukuelinten alueelle, on syytä mennä testattavaksi”, Husin infektiolääkäri Ville Holmberg kertoi STT:lle viime viikolla.

Apinarokon muita ensioireita voivat olla kuume, päänsärky, turvonneet imusolmukkeet ja lihaskivut. THL:n mukaan taudin itämisaika on tyypillisesti yhdestä kahteen viikkoa. Tauti paranee tavallisesti itsestään muutamassa viikossa.

Asiantuntijat painottavat, ettei ole todisteita siitä, että apinarokko olisi sukupuoliteitse leviävä. Heidän mukaansa viime aikoina on voinut kuitenkin olla useita niin sanottuja voimistavia tapahtumia, joissa lhbtq-yhteisön edustajat ovat kokoontuneet läheisiin tekemisiin.

WHO:n seksuaalitautien ohjelman edustaja Andy Seale alleviivasi maanantaina, ettei apinarokko ole homoseksuaalien tauti. Hän painotti viruksen voivan tarttua minkä tahansa ryhmän keskuudessa läheisessä kontaktissa.

WHO:n Sylvie Briandin mukaan tautia on tarttunut tähän mennessä myös hengitysteitse. Hänen mukaansa on kuitenkin edelleen epäselvää onko leviäminen tapahtunut lähinnä hengitysteistä erittyvien pisaroiden välityksellä, vai onko tauti ilmateitse leviävä.