Metsähallituksen talousmetsien 450 hehtaarin kulotustavoitteesta saavutettu jo puolet, luonnonsuojelualueilla ennallistamispolttoja on tehty yli 50 hehtaarilla
Ennallistamispolttojen myötä metsään syntyy runsaasti lahopuuta ja palanutta puuta, joista monet uhanalaiset lajit ovat riippuvaisia.
Poltoista on Metsähallituksen mukaan apua uhanalaisten lajien suojelussa. Kuva: LEHTIKUVA / Riitta SillanpääValtion luonnonsuojelualueilla on tänä kesänä tehty ennallistamispolttoja yli 50 hehtaarilla, kertoo Metsähallitus. Myös Metsähallituksen talouskäytössä olevissa monikäyttömetsissä on päästy aloittamaan kulotukset. 450 hehtaarin vuositavoitteesta on saavutettu noin puolet.
Ennallistamispolton tavoitteena on lisätä metsäluonnon rakenteellista ja lajistollista monimuotoisuutta. Metsähallituksen mukaan ennallistamispoltot ovat ekologisesti paras ja luonnollisin tapa ennallistaa havumetsiä.
"Tuli on ollut olennainen osa boreaalisten metsien luontaista kehityskulkua. Luonnonmetsät ovat palaneet keskimäärin kerran 150–300 vuodessa. Nykyään metsäpalojen vaikutukset metsien monimuotoisuuteen ovat vähentyneet tehokkaan palontorjunnan vuoksi”, Metsähallitus kertoo.
Ennallistamispolton jälkeen 25–75 prosenttia puista säilyy elossa, osa vaurioituu ja osa kuolee.
Ennallistamispolttojen myötä metsään syntyy runsaasti lahopuuta ja palanutta puuta, joista monet uhanalaiset lajit ovat riippuvaisia. Ennallistamispoltoista hyötyvät lukuisat lajit, muun muassa liito-orava ja kolopesijälinnut, kuten hömötiainen ja käpytikka, Metsähallitus kertoo.
Myös palo- ja paahdealueilla viihtyvät kasvit hyötyvät, esimerkiksi hämeenkylmänkukka.
Polttoalueille saapuu jopa satoja hyönteislajeja ja lisäksi sieniä, jäkäliä, sammalia ja lintuja ruokailemaan ja pesimään.
Tutkimuksissa on havaittu, että polttoalueille saapuu jopa satoja hyönteislajeja, joilla ei ennen polttoa ole ollut mahdollisuuksia elää alueilla. Hyönteisten lisäksi polttoalueille ilmaantuu sieniä, jäkäliä, sammalia ja myös lintuja ruokailemaan ja pesimään, Metsähallitus kertoo. Lisäksi metsään tulee tilaa ja hyvät kasvuolosuhteet lehtipuiden taimille.
Paloalueen sammuminen pyritään varmistamaan huolellisesti. Paloaluetta vartioidaan jopa useita viikkoja polton jälkeen ja varmistetaan, että paloalue sammuu kunnolla.
Suomessa ensimmäinen ennallistamispoltto tehtiin vuonna 1989. Sen jälkeen polttoja on tehty 130 luonnonsuojelualueella.
Vuosina 2024–2030 ennallistamispolton vuositavoite on 187 hehtaaria.
- Osaston luetuimmat
