Suomalaiset liikkuivat aiempaakin vähemmän korona-aikana – askelmäärä pieneni ja suurin osa liikkumisesta kertyi alle viiden minuutin pätkistä
Työikäisille kertyy keskimäärin 7 247 askelta ja ikäihmisille 4 365 askelta päivässä. Osa on lisännyt liikkumistaan ja liikkuu muidenkin edestä, osa liikkuu aiempaa vähemmän.
Työikäisten keskimääräinen askelmäärä pienentyi verrattuna koronaa edeltäneeseen aikaan. Kuva: Lehtikuva / Vesa MoilanenMaaliskuussa 2020 Suomessa puhjennut koronapandemia näyttää vähentäneen suomalaisten liikkumista. Tämä selviää UKK-instituutin laatimasta Liikuntaraportti 2022:sta.
KunnonKartta-tutkimuksen mukaan työikäisten keskimääräinen askelmäärä pienentyi noin 400 askelta päivässä verrattuna koronaa edeltäneeseen aikaan.
Työikäisille kertyi keskimäärin 7 247 askelta ja ikäihmisille 4 365 askelta päivässä. Tiedot kerättiin tänä ja viime vuonna. Askelmäärä oli pienentynyt keskimäärin noin viidellä prosentilla edellisestä, noin neljän vuoden takaisesta tutkimuksesta.
"Suurin osa liikkumisesta kertyi lyhyistä, alle viisi minuuttia kerrallaan kestäneistä jaksoista”, vanhempi tutkija Pauliina Husu UKK-instituutista selvittää mittauksia tiedotteessa.
Koronapandemiaan ajoittuvat kyselyt ovat antaneet viitteitä, että osa kansalaisista on lisännyt liikkumistaan, osan liikkuminen on säilynyt ennallaan ja osan liikkuminen on vähentynyt.
Sama pätee liikunnan harrastamiseen Suomessa yleisemmin. Osa suomalaisista liikkuu muidenkin edestä, mutta enemmistön liikuntaharrastus on kesannolla.
Liikkuminen vähenee kahdessa kohdassa elämänkaarta: kouluiässä ja eläkeiässä. Terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia kansalaisia on ekaluokkalaisista vanhimpiin ikäihmisiin.
Liikkumisen määrän mittaaminen on toisaalta vaikeutunut. Kansainvälisistä liikkumissuosituksista on poistunut vaatimus, jonka mukaan kestävyystyyppiseksi liikunnaksi lasketaan vähintään kymmenen minuutin liikkumiskerrat. Näin kaikki muutaman sekunninkin kestävät liikkumisjaksot tulee laskea mukaan.
Enemmistö aikuisväestöstä ei liiku terveytensä kannalta riittävästi. Lisäksi koululaisten ja varusmiespalveluksen aloittaneiden nuorten aikuisten kestävyyskunto on heikentynyt vuosia.
Enemmistö aikuisväestöstä ei liiku terveytensä kannalta riittävästi. Lisäksi koululaisten ja varusmiespalveluksen aloittaneiden nuorten aikuisten kestävyyskunto on heikentynyt vuosia.
Tulosten valossa Suomessa työurien pidentäminen edellyttää merkittävää panostusta fyysisen kunnon ja toimintakyvyn vahvistamiseen.
Liikuntaraportti 2022 kuvaa suomalaisten mitattua liikkumista, paikallaan oloa ja fyysistä kuntoa. Raportti koskee niin lapsia, nuoria, työikäisiä aikuisia kuin ikäihmisiäkin. Se pohjautuu UKK-instituutin toteuttamien väestötutkimusten aineistoon.
- Osaston luetuimmat
