Yhteiskuntasopimus olisi helpottanut julkisen talouden säästöpaineita miljardeilla, työmarkkinajärjestöissä arvioidaan.
Keskustan Juha Sipilä kertoi yhteiskuntasopimusneuvottelujen kariutumisesta keskiviikkona. Tuleva hallitus joutuu haalimaan sopeutusmiljardit kasaan ilman sitä.
” Valtion säästötarpeesta olisi saatu melkein miljardi pois, ja kunnista ehkä puoli miljardia. Lisäksi kestävyysvajeen vaatimista rakennemuutoksista olisi ehkä myös tullut miljardi”, sanoo STTK:n pääekonomisti Ralf Sund STT:lle.
”Joudutaan leikkaamaan käytännössä katsoen kaikesta”, ennustaa Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen.
SAK:n puheenjohtajan Lauri Lylyn mukaan yhteiskuntasopimuksella helpotusta olisi tullut etenkin pitkän aikavälin rakenteelliseen alijäämään.
Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen mukaan neuvottelujen kariutuminen on suuri takaisku työllisyydelle ja työmarkkinajärjestelmälle.
”Olen pettynyt työmarkkinapolitiikkaan. Talouden ongelmat eivät kuitenkaan katoa mihinkään. Nyt järjestöt vain sysäävät lisää vastuuta tulevalle hallitukselle. Säästöt kohdistuvat helposti niihin, jotka tarvitsevat yhteiskunnan apua.”
Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen painottaa, että neuvotteluista voi poikia jatkoa, Uutispalvelu UP kertoo.
Luukkainen pitää neuvottelua liian kiireisenä, sillä pöydällä oli tosi suuria kysymyksiä, joista merkittävin oli sadan tunnin lisäys työaikaan.
Suomen yrittäjät ja Elinkeinoelämän keskusliitto ovat todenneet, että toivottavasti hallitus tekee tarvittavat päätökset. ”Kyllä tämä vaikutti siltä, että tuleva hallitus saa alibin leikkauksilleen”, Luukkainen sanoo.
STTK:laisen Vakuutusväen liiton puheenjohtaja Liisa Halme sanoo, että palkansaajapuolella yhteiskuntasopimuksesta neuvoteltiin tosissaan. ”Olimme tosissamme mukana. Neuvottelut kaatuivat siihen, että EK ei selvästikään halunnut tasapainoista sopimusta.”
MT:n tietojen mukaan neuvotteluissa oli esillä investointiohjelma, jossa hallitus perustaisi budjetin ulkopuolisen Infra-Rahoituksen liikenne- ja asuntotuotannon edistämiseksi.
Biotaloutta ei ohjelmassa otettu erikseen esille.
Perusväylänpitoon on tulossa parinsadan miljoonan euron korotus. Vuosaari sekä Luumäki–Imatra-rata ovat saamassa lisärahoitusta.
Kaavoitusta tehostetaan ja viranomaisille asetetaan vastausajat.
Jouko Kyytsönen