Suomi sai liittyessään EU:n jäseneksi oikeuden maksaa kansallisista varoista maataloustukea koko maahan. Komission vaatimuksesta kuitenkin maa jaettiin kahtia, pohjoinen tuki määriteltiin pykälässä 142 ja eteläinen tuki pykälässä 141.
Eteläisen Suomen 141-tuki on sopimuksen mukaan siirtymätukea, jota voidaan maksaa niin kauan kun maataloudella on vaikeuksia tällä alueella. Komission käsityksen mukaan nämä vaikeudet poistuvat joskus tulevaisuudessa.
Totuus tietysti on, että maatalouden edellytykset jollakin alueella pysyvät samoina vuosikymmenestä toiseen. Tämä koskee myös Etelä-Suomea, jolle 141-tuki on välttämättömyys.
MTT Taloustutkimus on laskenut, että koko eteläisen Suomen maatalous puolittuisi, jos tukea ei olisi. Suomi joutuu neuvottelemaan 141-tuesta jälleen kerran lähiaikoina, sillä nykyinen tukikausi päättyy vuoden 2013 lopussa. Tuota neuvottelua varten on tuotettava tarkat laskelmat maatalouden tilasta eteläisessä Suomessa.
Ruuasta on maailmalla kasvava pula, sillä väestö kasvaa. Samaan aikaan ilmastonmuutoksen aiheuttamat ongelmat pahenevat. Tänä vuonna on pohjoisella pallonpuoliskolla ollut paikoin kuivuus, paikoin taas on saatu vettä
liikaa. Tämä tarkoittaa sitä, että vuoden viljasato jää pienemmäksi kuin yleensä.
Tähän tilanteeseen sopii erittäin huonosti se, että maatalous Suomessa joutuisi vielä entistäkin ahtaammalle.
Etelä-Suomen maataloutta tarvitaan, jotta Suomi säilyisi ruuan suhteen omavaraisena. 141-tuki takaa osaltaan sen, että suomalaiset kuluttajat saavat jatkossakin kohtuuhintaista ja puhdasta ruokaa.