Etelässä on lunta paikoin selvästi normaalia enemmän, pohjoisessa jäädään keskiarvojen alle − meteorologi kertoo, miten yleisestä ilmiöstä on kyse ja mistä se johtuu

Viime päivinä Etelä-Suomessa lunta on ollut runsaasti, mutta samaan aikaan Pohjois-Suomessa lunta on normaalia vähemmän. Tilanne ei ole aivan poikkeuksellinen, mutta ei myöskään kovin yleinen.

Ilmatieteen laitoksen ilmastopalvelun meteorologi Ville Siiskonen kertoo, että sinällään tilanne ei ole poikkeuksellinen, vaikka yksittäisten havaintoasemien näkökulmasta tilanne voi tätä ollakin.

”Ei se ole jokavuotista, mutta tällaisia tilanteita silloin tällöin tulee”, Siiskonen kuvailee.

Tyypillistä on, että, jos etelään tulee lunta pohjoista enemmän, se ajoittuu alkutalveen. Talven edetessä tilanne tasoittuu ja Pohjois-Suomi kirii lumimäärässä. Jos lumitilanne ei tasoittuisi talven edetessä, kyseessä olisi poikkeuksellinen ilmiö.

Edellisen kerran vastaavanlainen tilanne, jossa joulukuussa Etelä-Suomessa lunta oli paljon ja samaan aikaan pohjoisessa jäätiin melko vaatimattomiin lumimääriin, nähtiin vuonna 2010 eli 12 vuotta sitten.

Joulukuun 15. päivä vuonna 2010 maan eteläosassa oli paikoin lunta yli 40 senttimetriä. Samaan aikaan Lapissa lumensyvyys vaihteli 10 ja lähes 40 sentin välillä.

Keskimäärin joulukuun puolivälissä Helsingissä Kaisaniemen mittauspisteellä lunta on neljä senttimetriä. Nyt tilanne on ollut se, että lumensyvyys on ollut Kaisaniemessä moninkertainen keskiarvoon verrattuna. Sodankylässä sitävastoin lunta on ollut historiallisesti keskimäärin joulukuun puolivälissä 32 senttiä, ja viime päivinä on oltu hieman tuon keskiarvon alapuolella.

Vuoden 2010 lisäksi suuria lumimääriä on nähty joulukuun puolivälissä etelässä myös ainakin vuonna 1965.

Myös muualla Etelä-Suomessa on ollut Siiskosen ajankohtaan nähden harvinaisen paljon lunta, ja Lapissa ollaan yleisesti hieman keskiarvon alapuolella.

Etelän ja pohjoisen lumitilanteiden eron taustalla on se, että marraskuun puolivälin jälkeen sää on ollut aiempaa viileämpää. Marraskuun lopussa sää oli myös melko korkeapainevoittoista, ja joulukuulle tultaessa matalapaineen osakeskuksia on muodostunut, mutta ne ovat painottuneet maan eteläosaan.

Olennaista on siis se, että matalapaineiden reitit ovat olleet Etelä-Suomen sateiden kannalta suotuisia.

”Matalapaineen keskusten rata on mennyt sillä lailla, että ne ovat kiertäneet maan etelä- ja keskiosaan. Samalla kylmempää ilmaa on virrannut koko maahan, ja sade on tullut lumisena”, Siiskonen sanoo.

Lauhan talven tilanteessa matalapainealueet liikkuvat Atlantilta kohti maan pohjoisosaa. Tällöin pohjoisessa olisi riittävän viileää siihen, että sade tulee lumena, mutta etelässä myös vesisade olisi mahdollinen.

Yksi elementti sateissa on myös läheisten vesistöjen jäätilanne.

”Niissä tapauksissa, joissa etelässä on paljon lunta, edesauttaa se, että Suomenlahti on vielä auki. Siitä irtoaa kosteutta enemmän, mikä mahdollistaa vieläkin suurempia lumisateita”, Siiskonen selittää.

Kun talvi etenee, Suomenlahti yleensä jäätyy. Tästä seuraa se, että lumisateisiin tarvittavaa kosteutta ei ole kovin paljoa.

Tulevaisuudessa etelän runsaat lumimassat eivät luultavasti yleisty, vaan harvinaistuvat ilmastonmuutoksen myötä. Siiskonen huomauttaa, ettei runsaskaan lumentulo ole poissuljettua, jos olosuhteet ovat otolliset.

”Lumipyryjä voi tulevaisuudessakin tulla.”