Kotimaisen osuus nousi ennätykseen kaukolämmössä

Kotimaisten energianlähteiden osuus kaukolämmön tuotannossa nousi viime vuonna uuteen ennätykseen, 62 prosenttiin kokonaisenergiasta. Toissa vuonna osuus oli 60 prosenttia, Energiateollisuus (ET) kertoo kaukolämpökatsauksessaan.

Uusiutuvien osuus nousi 36 prosenttiin eli kaksi prosenttiyksikköä. Uusiutuvat ovat pääasiassa metsäpolttoainetta tai teollista puutähdettä, lähinnä sahojen kuorta ja purua. Turvetta ei lasketa uusiutuvaksi.

Ilmastoneutraalia polttoaineista oli 45 prosenttia. Siinä on mukana muun muassa hukkalämpö, jonka talteenotossa tehtiin ennätys.

Energiateollisuuden mukaan kaukolämmön hiilidioksidipäästöt putosivat viime vuonna ennätyspieniksi. Tällä vuosikymmenellä hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet peräti 26 prosenttia.

ET:n toimitusjohtajan Jukka Leskelän mukaan 90 prosenttia kaukolämpökunnista tuottaa lämpönsä pääosin kotimaisilla energianlähteillä.

"Kaikilla hiiltä pääpolttoaineena käyttävillä paikkakunnilla toimitaan käytön leikkaamiseksi."

Biomassa on korvannut yhä enemmän turvetta, jota käytetään yli 30 prosenttia vähemmän kuin kymmenkunta vuotta sitten.

Lähes 10 prosenttia koko Suomen kaukolämmöstä katettiin hukkalämmöllä, muun muassa jätevesien ja savukaasujen talteenotolla.

Kaukolämpö on suosituin lämmitystapa uudisrakentamisessa, sen osuus kipusi viime vuonna 66 prosenttiin. Seuravana ovat sähkö ja lämpöpumput.

Kaukolämpöön liittyneiden määrä kasvoi edellisvuodesta 1,5 prosenttia eli 2 300 asiakasta. Irtautuneita oli noin 160.