SAK ja STTK varoittavat velkajarrun vaikutuksista – "Heikentää entisestään Suomen taloutta"

Palkansaajakeskusjärjestöt SAK ja STTK varoittavat velkajarruun liittyvän uuden sopeutuksen vaikutuksista Suomen talouteen. Eduskunnan finanssipoliittinen parlamentaarinen työryhmä eli niin sanottu velkajarrutyöryhmä on asettanut tavoitteen, jonka mukaan julkista taloutta tulee sopeuttaa 8–11 miljardilla vuoteen 2031 mennessä.

SAK toteaa tiedotteessaan, että pahimmillaan sopeutukset vaarantavat talouskasvun ja kasvattavat työttömyyttä entisestään. Järjestö sanoo työryhmän esityksen tarkoittavan jopa kolminkertaista julkisen talouden sopeutusta Petteri Orpon (kok.) hallituksen sopeuttamistoimiin verrattuna.

”Kasvun edellytykset on tärkeää varmistaa. Sopeutuksen vastapainona taloutta on tuettava esimerkiksi kertaluontoisilla investoinneilla, jotka eivät näy enää vuoden 2031 alijäämässä. Suomen talous ei kestä finanssipolitiikan huomattavaa kiristämistä”, sanoo SAK:n pääekonomisti Patrizio Lainà.

Hän lisää, että julkisen talouden kannalta kustannustehokkain tapa tukea talouskasvua on työntekijöiden epävarmuuden vähentäminen ja työmarkkinoiden vakauden edistäminen.

SAK:n mielestä sopeutuksessa tulisi suosia verosopeutusta ja välttää leikkaamista esimerkiksi sosiaaliturvasta ja julkisista investoinneista.

STTK katsoo, että sopeutus heikentää väistämättä Suomen talouden kehitystä.

”Erityisesti heikossa talous- ja työllisyystilanteessamme on valittava pienin mahdollinen sopeutus. Määrä näyttää silti olevan valtava, ja siksi EU-sääntöihin perustuva tulevan sopeutuskauden pidentäminen neljästä seitsemään vuoteen on työryhmältä hyvä valinta”, sanoo STTK:n puheenjohtaja Else-Mai Kirvesniemi tiedotteessa.

STTK:n mielestä Suomessa tulisi nyt kiinnittää huomiota tuottavuuskehityksen parantamiseen. Ekonomisti Tom-Henrik Sirviö huomauttaa, että oletettua parempi tai heikompi talouskasvu muuttaa sopeutustarvetta miljardiluokassa.

”Suomen talous pelastuu vain, jos tuottavuuskehitys saadaan kuntoon. Työmarkkinoita kuristava ja kuluttajien ostovoimaa lamauttava lainsäädäntö ei tätä kehitystä mahdollista”, hän sanoo.