”Oltaisiin ainoa porukka Suomessa, joka ei saisi syödä kotimaista lihaa”‒ eläinten hyvinvointilain vaatimukset lopettaisivat kosher-lihan tuotannon Suomessa
Helsingin juutalaisen seurakunnan lisäksi kosher-lihaa tuo Suomeen 3–4 yritystä. Eläinten hyvinvointilakiesityksen käsittely on vireillä eduskunnan kolmessa valiokunnassa.
Juutalaiset vaihtaisivat mieluusti kotimaiseen lihaan, jos sitä saisi, Yaron Nadbornik sanoo. Hänet kuvattiin Helsingin synagogassa viime torstaina. Kuva: Sanne KatainenVaatimus eläimen tainnuttamisesta ennen teurastusta ei käytännössä paranna eläinten hyvinvointia Suomessa, sanoo Helsingin juutalaisen seurakunnan ja Suomen juutalaisten seurakuntien keskusneuvoston puheenjohtaja Yaron Nadbornik.
Sen sijaan se polkisi juutalaisten perusoikeuksia.
Vaatimus sisältyy uudistettuun eläinten hyvinvointilakiin. Ympäristövaliokunta käsittelee lakiesitystä keskiviikon ja perjantain kokouksissaan.
”Metsästykseen ja lihateollisuuteen ei haluta puuttua, vaikka ne aiheuttavat eläimille kärsimystä. Sen sijaan eläinten hyvinvointia pyritään parantamaan pienen väestöryhmän oikeuksia polkemalla. Se parantaa eläinten hyvinvointia vain vähän”, Nadbornik sanoo.
Eläin rinnastetaan esineeseen kaikessa länsimaisessa lainsäädännössä, Nadbornik huomauttaa.
”On outo tilanne, että oikeusprosessissa lähdetään katsomaan, onko ihmisillä vai eläimillä enemmän oikeuksia.”
Tällä hetkellä laki mahdollistaa kosher-lihan tuottamisen Suomessa.
Laissa määrätään, että eläin pitää tainnuttaa ja teurastaa samanaikaisesti. Se on kuitenkin vaikeaa, joten teurastamot ovat käytännössä tainnuttaneet eläimet ennen teurastusta.
Nadbornikin mukaan viranomaisten ohje on, että tainnutus tehdään ennen viiltoa.
”Viranomaisten sovellus laista kieltää kaiken muun paitsi kosher-kananlihan tuottamisen tällä hetkellä, jolloin tainnutusta ei edellytetä”, Nadbornik sanoo.
”On outo tilanne, että oikeusprosessissa lähdetään katsomaan, onko ihmisillä vai eläimillä enemmän oikeuksia.”
Suomessa on tuotettu aiempina vuosina kosher-poronlihaa. Pienissä erissä tehdyissä teurastuksissa tainnutuksen ja viillon samanaikaisuus onnistuu, Nadbornik kertoo.
Eläinlääkäri on valvonut teurastuksia. ”Olemme sen kannalla, että viranomaiset ovat valvomassa.”
Kosher-poronlihaa voi tuottaa vain Suomessa, sillä Ruotsissa ja Norjassa tainnuttamatta teurastaminen on kielletty.
Suomessa poroilla on omistaja. Esimerkiksi peuraa sen sijaan ei voi syödä, sillä villieläinten syöminen on kiellettyä. Teurastuksen pitää olla eläimelle armelias, joten eläimen pitää olla tottunut ihmisiin, Nadbornik kertoo.
Eläinten hyvinvointilain uudistus lopettaisi juutalaisilta suomalaisen lihan syömisen. ”Oltaisiin ainoa porukka Suomessa, joka ei saisi syödä kotimaista lihaa.”
Helsingin juutalainen seurakunta maahantuo kosher-lihaa ulkomailta ja jakelee sen 3–4 kaupalle, jotka myyvät sitä Helsingissä ja Turussa.
Käytännössä kosher-lihaa tuodaan Suomeen Hollannista ja Ranskasta, välillä myös Liettuasta, Puolasta ja Unkarista, Nadbornik kertoo.
Seurakunta ostaa kosher-lihaan erikoistuneita lihakauppiailta pääosin nautaa, lammasta ja broileria. Pakastettua lihaa tulee Suomeen kuukausittain.
Helsingin juutalaisen seurakunnan lisäksi kosher-lihaa tuo Suomeen 3–4 yritystä, Nadbornik kertoo.
Lihaa voi tilata myös ulkomaisista verkkokaupoista. Esimerkiksi belgialainen Kosher4u-verkkokauppa toimittaa tuotteita Suomeen. ”Kosher-lihan tilaaminen omaan käyttöön ulkomaisista verkkokaupoista ei ole hirvittävän yleistä. Jotkut sitä tekevät kyllä”, kertoo Nadbornik.
”Periaatteet on aina olleet ihmisvihamielisiä. Suomi liittyisi tähän kunniakkaaseen joukkoon.”
Kosher-lihan tuontimääristä ei löydy tietoa, sillä valvonnassa ja tilastoinnissa ei kerätä tietoa lihan kosher-luonteesta, Ruokavirastosta ja Tullista kerrotaan.
Liha on Nadbornikin mukaan merkittävä osa ruokavaliota. Kosher-lihaa syö satoja ihmisiä ja määrä on kasvamaan päin, Nadbornik kertoo.
Teurastaminen ilman tainnutusta on kielletty jo kauan sitten esimerkiksi Norjassa, Ruotsissa ja Sveitsissä. Nadbornikin mukaan taustalla on antisemitismiä.
”Kaikissa maissa, joissa juutalainen teurastustapa on kielletty tähän asti, se on tehty, koska on haluttu rajoittaa juutalaisten maahanmuuttoa.”
Sveitsi sääti asiasta vuonna 1892, sillä maa ei halunnut, että Itä-Euroopassa laajojen progromien eli hyökkäysten kohteena olleet juutalaiset muuttavat länteen, Nadbornik kertoo.
Tanska kielsi tainnuttamatta teurastuksen 2014, Nadbornikin mukaan rajoittamaan muslimien maahanmuuttoa. Valtaosa muslimeista suosii perinteistä halal-teurastusmenetelmää, jossa eläintä ei tainnuteta ennen viiltoa.
”Periaatteet on aina olleet ihmisvihamielisiä. Suomi liittyisi tähän kunniakkaaseen joukkoon.”
Eläinten hyvinvointilaki
Eläinten hyvinvointilakiesityksen käsittely on vireillä eduskunnan kolmessa valiokunnassa.
Perustuslakivaliokunta ja ympäristövaliokunta antavat todennäköisesti lausuntonsa mietintövaliokuntana toimivalle maa- ja metsätalousvaliokunnalle tammikuussa.
Maa- ja metsätalousvaliokunnassa esitystä koskevat asiantuntijakuulemiset ovat edelleen kesken. Tavoitteena on saada ne päätökseen ennen joulutaukoa, kertoo maa- ja metsätalousvaliokunnan valiokuntaneuvos Tuire Taina.
Kun kaikki asiantuntijalausunnot ja muiden valiokuntien lausunnot on saatu, pyydetään maa- ja metsätalousministeriöltä vastine. Sen käsittelyn jälkeen valiokunta alkaa valmistella omaa mietintöään tammikuun lopulla tai helmikuun alussa.
Perustuslakivaliokunta on ensimmäinen, joka tarkastelee eläinten hyvinvointilakia perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteen ja perusoikeuksien toteutumisen näkökulmasta, sanoo Nadbornik.
”Tämä on kansalaisten perusoikeuksien näkökulmasta todella ongelmallista.”
Maa- ja metsätalousministeriö on Nadbornikista ohittanut perustuslain pykälät 6 ja 22 lainvalmistelussa. Pykälät takaavat kansalaisten yhdenvertaisuuden ja perusoikeuksien toteutumisen.
”Kaiken lainsäädännön pitäisi perustua perustuslakiin. Tämä perustuu ainoastaan tietynlaiseen vaillinnaiseen käsitykseen eläinten oikeuksista.”
- Osaston luetuimmat
