Suomen luonnonsuojeluliitto (SLL) on tuonut Suomeen verkkopalvelun, jonka kautta voi tehdä ilmoituksen salametsästykseen liittyvistä havainnoista. Sellaisia voivat olla esimerkiksi takaa-ajon jäljet maastossa, haaskat, syötit, ansat, aseet ja epäilyttävä toiminta.
Liiton puheenjohtajan Risto Sulkavan mukaan salassa pidettävä asiantuntijaryhmä arvioi ilmoitukset ja välittää ne viranomaisille. Tavoitteena on kitkeä Suomesta suurpetojen salametsästys.
Susi on pitkään ollut salametsästäjien maalitauluna. Varsinainen huippuvuosi suden salametsästyksessä koettiin vuonna 2006-2007, jolloin kanta romahti noin 250 yksilöstä alle 150:een. Salametsästäjien kynsiin arvioitiin jääneen ainakin 50 yksilöä.
SLL:n suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro kertoo, että viime vuosina on salametsästetty vuosittain noin 30 sutta. Arvio on peräisin riistahallinnolta.
2000-luvulla jäi kiinni 32 miestä, jotka olivat varmuudella salametsästäneet susia. Heistä kaksi kolmasosaa oli aktiivisia ja jopa luottamustoimia hoitavia metsästäjiä. Lumiaron mielestä salametsästystä ei siis voida pitää satunnaistoimintana.
Tiedot perustuvat tutkintapöytäkirjoihin, joista tutkijat Taru Peltola, Outi Ratamäki ja Jani Pellikka ovat tehneet yhteenvedon.
Salametsästyksen toivotaan tyrehtyvän suden kannanhoidollisen metsästyskokeilun myötä.
Tänä vuonna pyyntilupa on annettu 24 sudelle. Lumiaron mielestä suuntaus on tervetullut. Metsästäjät pääsevät harventamaan kantaa hallitusti, mikä vähentänee paineita salametsästykseen. Samalla on kuunneltu asukkaiden pelkoja ja huolia kasvaneesta susikannasta.
Lumiaro toivoo, että laumoista ammutaan ne yksilöt, joihin luvat on kohdistettu. Alfaparia ei saisi ampua.
”Jos sellaisia tapauksia ilmenee, riistahallinnon on puututtava niihin.”
Lumiaron mielestä mahdolliset salametsästetyt yksilöt pitäisi vähentää metsästyskiintiöstä.
Lumiaro on mielissään, että riistahallinto on tiukentanut otettaan salametsästyksen suhteen. Asiaa valvotaan ja tekijät halutaan kiinni. Myös salametsästyksen hiljainen hyväksyntä on murtumassa.
Susialueilla toimii asukkaista koostuvia aktiiviryhmiä, jotka etsivät maastosta jälkiä salametsästäjistä. Pohjois-Karjalassa sellaiseen kuuluu Marko Kettunen SLL:n petoryhmästä. Hän pitää Wildleaks-palvelua erinomaisena keinona suojella susia.
”Pienimmätkin vihjeet kannattaa ilmoittaa, jotta viranomaiset saavat kohdistettua valvontaa.”
Nimettömän ilmoituksen suurpetojen salametsästyksestä voi tehdä nettisivulla http://wildleaks.org. Palvelu on luotu alunperin norsujen ja sarvikuonojen salametsästyksen lopettamiseksi.
KATJA LAMMINEN