Terveyspalvelujen turvaaminen on ratkaisevan tärkeä kuntavaalien asia joka toiselle suomalaiselle. Mikään muu asia ei nouse yhtä tärkeäksi koko maassa, Maaseudun Tulevaisuuden teettämä kysely kertoo.
Toiseksi tärkeintä äänestäjille on äänen antaminen ehdokkaalle, joka huolehtii vanhusten hoidosta. Joka kolmas äänestäjä pitää tärkeänä ennen muuta vanhusten kotona asumisen tukemista.
Kolmanneksi tärkein kuntavaalin asia on kunnan talouden tasapainottaminen. Se on ratkaisevan tärkeä joka kolmannelle äänestäjälle.
Terveyspalvelujen turvaaminen on kuntavaalin tärkein asia kaikille muille paitsi kokoomuksen äänestäjille. He nostavat ykköseksi kunnan talouden tasapainottamisen.
Silti myös kokoomuksen äänestäjistä suurempi osa valitsisi mieluummin palvelujen turvaamisen kuin kunnan menojen pienentämisen.
Muiden puolueiden äänestäjissä palvelujen turvaaminen saa ylivoimaisen kannatuksen.
Palvelujen turvaaminen voittaa menojen pienentämisen kaikissa äänestysikäisissä 75–25, jos lasketaan vain kannan ottaneet.
Suomalaiset eivät halua jättää perusterveydenhuoltoa ostopalvelujen varaan. Ostopalveluja muilta kunnilta tai yrityksiltä kannattaa vain 5 prosenttia.
Äänestäjistä 85 prosenttia haluaa kunnan järjestävän perusterveydenhuollon joko itse tai yhdessä naapurikuntien kanssa.
Kokoomuksen äänestäjät painottavat muita enemmän paitsi menokuria, myös kunnan elinkeinojen kehittämistä. Siihen ei heidän mielessään kuitenkaan kuulu kunnan hankintojen tekeminen oman kunnan yrityksiltä.
Lähihankinnat ovat lähimpänä perussuomalaisten, keskustan ja SDP:n äänestäjien sydäntä. Heistä joka kolmas pitää lähihankintoja ratkaisevan tärkeänä ehdokkaan valinnassa.
Viljelijöille lähihankinnat ovat jopa kuntavaalin toiseksi tärkein asia.
Viljelijöillä oli lisäkysymyksenä, kuinka tärkeä on ehdokkaan kanta rakentamisen helpottamiseen maaseudulla. Ratkaisevan tärkeäksi sen nimesi joka neljäs viljelijä.
Kuntaliitoksen aikaansaaminen tai estäminen jää valtakunnallisesti tärkeyslistan hännille, koska liitokset eivät juuri nyt kosketa kuin osaa kunnista. Siksi suhtautuminen kuntaliitoksiin on jätetty pois kuvioista.
Isompaan keskukseen liittyvissä kunnissa ennen muuta liitoksen vastustajat nostavat asian kuitenkin vaalikysymysten kärkipäähän.
Sen sijaan keskuskunnissa kuntaliitos ei juuri herätä intohimoja.
Kysely paljastaa myös, mitkä asiakysymykset vetoavat niihin äänestäjiin, jotka eivät ole valinneet ehdokastaan.
Tai oikeammin kysely paljastaa, että vielä harkitsevat suhtautuvat asioihin keskimäärin samalla tavalla kuin keskivertosuomalainen yleensä.
Puolueiden keskivertoäänestäjiä vertailtaessa selvimmin muista poikkeaa kokoomuksen äänestäjä.
Maaseudun Tulevaisuus teetti Suomen Gallup Elintarviketiedolla samaan aikaan kaksi kyselyä: toisessa otos edusti äänestysikäisiä suomalaisia ja toisessa viljelijöitä osa-aikaiset mukaan luettuna.
Koko kansan gallupiin vastasi 1 345 äänestysikäistä 1–1,5 viikkoa sitten. Heti sen jälkeen tehdyssä viljelijägallupissa vastaajia oli 513.
Kyselyssä vastaajat arvottivat, kuinka tärkeänä he pitävät ehdokkaan kantaa kunnan talouden tasapainottamiseen, elinkeinojen kehittämiseen, lähihankintoihin, lähimmän peruskoulun tai päiväkodin säilyttämiseen, terveyspalvelujen turvaamiseen sekä vanhusten hoitoon eri vaihtoehdoissa.
Vastausvaihtoehdot eivät kattaneet kaikkia mahdollisia kunnan tehtäviä. Esimerkiksi kaavoitus- ja ympäristöasiat puuttuivat koko kansan kyselyn vaihtoehdoista.
HEIKKI VUORELA