Kokoomus edistäisi monipaikkaisuutta jakamatta kunnallisveron tuottoa: "Jo nyt mökkikunnilla kyläkaupat ja muut lähipalvelut heräävät eloon mökkiläisten saapuessa"

Nopeampia junia, toimivia verkkoyhteyksiä ja sujuvampaa byrokratiaa – näillä lääkkeillä kokoomus tahtoisi edistää monipaikkaisuutta, eli useammassa kuin yhdessä kunnassa asumista ja oleskelua.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä on tehnyt asiasta avauspaperin. Prosessia johti oululaiskansanedustaja, eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Mari-Leena Talvitie.

"Monipaikkaisuus on todellisuutta yhä kasvavalle osalle suomalaisista", Talvitie sanoo.

"Syitä tähän on vaikka kuinka: Opiskelu, työnteko, uusioperheet tai vaikkapa lastenlasten hoitaminen."

Kokoomuksen esittämässä mallissa kunnallisveroa maksettaisiin edelleen vain yhteen kuntaan. Talvitie kuitenkin uskoo, että "kakkoskuntien" elinvoimaisuus nousisi lisääntyneen kulutuksen ja palveluiden käytön myötä.

"Jo nyt esimerkiksi Etelä-Savon mökkikunnilla kyläkaupat ja muut lähipalvelut heräävät eloon mökkiläisten saapuessa."

Oleskelua kahdella eri kunnalla voisi avauksen mukaan helpottaa esimerkiksi työskentelytilojen lisäämisellä juniin ja linja-autoihin. Tämä mahdollistaisi matkustamisen jo esimerkiksi perjantain työpäivän aikana, tai työpäivän aloittamisen jo työmatkalla.

Lisäksi työskentelyä muualla kuin metropoleissa vauhdittaisi esimerkiksi kuntien yhteistyöskentelytiloilla. Myös valtion virastotyöt voisi järjestää niin, että niitä voisi tehdä minkä tahansa viraston toimipisteessä, missä päin Suomea tahansa.

Kakkos- tai kesäasunnolla työskentelyä taas helpotettaisiin avauksen mukaan laajentamalla työhuonevähennys koskemaan myös niitä.

Jatkuvaan etätyöhön Talvitie ei kuitenkaan usko. Työnteko ei kotona välttämättä onnistu yhtä hyvin, ja jotkin tapaamiset ovat työnteon kannalta välttämättömiä.

Hän myös muistuttaa, että läheskään kaikilla aloilla etätyö ei ole mahdollista. Monipaikkaisuus voi kuitenkin toteutua myös näillä aloilla, esimerkiksi kausityön kautta.

"Ravintola-alalla Lappiin mennään matkailusesongin aikana jo nyt korkeamman palkan ja houkuttelevan ympäristön perässä", Talvitie kertoo.

"Ihan viime viikolla kuulin myös, miten eräällä mökkikunnalla iloittiin siitä, että saatiin kesäsijaiseksi pätevä hoitaja, jolla on kesäasunto kunnassa."

Työskentely ja asuminen useamassa kunnassa kaipaisi monin paikoin myös nykyistä sujuvampia liikenneketjuja.

"Esimerkiksi Helsingin ja Oulun välin voisi realistisesti päästä junalle vajaaseen viiteen tuntiin. Nykyisellään tietyt pullonkaulat, kuten Liminka–Oulu -väli hidastavat matkaa."

Nopeimmillaan välin pääsee nyt vajaaseen viiteen ja puoleen tuntiin.

Konkreettista apua mökin tiuhempaan käyttöön myös lomakauden ulkopuolella voisi tarjota myös osallisuuden lisääminen esimerkiksi mökkitoimikuntien avulla. Byrokratiaan liittyviä huolia taas hälventäisi se, että palvelut koottaisiin yhden verkkosivun alle.

"Tietoa ei varsinaisesti tarvitse luoda lisää, mutta pitäisi luoda osoite, josta esimerkiksi jätehuoltoon ja lupapalveluihin liittyvät asiat löytyvät helposti samasta paikasta."

Kiireettömän hoidon toimipaikka tulisi Talvitien mukaan voida valita puolen vuoden välein nykyisen vuoden sijaan.

"Jos terveydenhoitopalveluita käyttää muualla, kuin "varsinaisessa" kotikunnassaan, lähtisi lasku kuitenkin sinne."

Talvitie uskoo, että ymmärrystä monipaikkaisen elämisen tarpeisiin löytyy eduskunnasta. Hän itse, kuten "lähes kaikki muutkin" maakuntien kansanedustajat elävät sitä toteen jo nyt. Etelä-Suomen asunnon paikka onkin valittu sen mukaan, että siitä on lyhyt matka Tikkurilan rautatieasemalle ja lentokentälle. Runsaaseen matkustukseen hän on ehtinyt jo tottua.

"Aloitin itse kansanedustajan maakunta-avustajana vuonna 2004. Paria vuotta myöhemmin siirryin eduskunta-avustajaksi Helsinkiin, vaikka opinnot olivat Oulussa silloin vielä kesken. Tuon ajan yöjuna-aikataulut ovat edelleen muistissa."

Lue lisää:

Yle: Tuoreen tutkimuksen mukaan Etelä-Savo hyötyisi eniten, jos mökkiläisistä tulisi kaksoiskuntalaisia – Uusimaa sen sijaan menettäisi verotuloja runsaasti

Perustuslaki ei estä harvaan asuttujen alueiden verokokeiluja – verotusta ja opintolainaa voi leikata

• Monipaikkaisuudella tarkoitetaan ilmiötä, jossa ihmiset viettävät syystä tai toisesta aikaa useammalla kuin yhdellä kunnalla. Yleensä siihen liittyy myös halu käyttää muiden kuin kotikunnan palveluita, ja vaikuttaa ja osallistua niiden toimintaan.
• Kaksoiskuntalaisuudella taas tarkoitetaan käytäntöä, jossa yksilö olisi juridisesti kahden kunnan asukas. Tähän liittyisi myös kunnallisveron jakaminen kuntien kesken, ja jopa oikeus asettua ehdolle ja äänestää molempien kuntien kuntavaaleissa.
• Vuonna 2018 Tulevaisuuden kunta -työryhmä arvioi kunnallisveron ja äänestysoikeuden jakamisen olevan ristiriitaisia perustuslain kannalta. Tämän jälkeen monipaikkaisuudessa on siirrytty tutkimaan malleja, joissa kunnalisvero ja äänestysoikeus kohdistuisivat edelleen vain yhteen asuinkuntaan.
• MT:n kuntavaalisarjan puheenjohtajahaastatteluissa kuitenkin ainakin keskustan Annika Saarikko, Kokoomuksen Petteri Orpo, Rkp:n Anna-Maja Henriksson sekä vasemmistoliiton Jussi Saramo kannattivat jatkoselvityksiä verotuottojen jakamisesta kahden kunnan kesken.
• Perustuslakia voidaan Suomessa poliittisen tahdon löytyessä muuttaa nopeastikin. Esitys voidaan yksinkertaisen enemmistön äänillä jättää lepäämään vaalikauden yli, tai julistaa viiden kuudesosan äänimäärällä kiireelliseksi, ja ottaa välittömästi käsittelyyn. Molemmissa tapauksissa lopullinen perustuslain muutos vaatii eduskunnan kahden kolmasosan hyväksynnän. Viimeksi perustuslakia muutettiin kiireellisenä vuonna 2018, jolloin tiedustelulainsäädäntöä uudistettiin.
• Perustuslain mukainen tapa tukea monipaikkaisuutta voisivat olla myös harvaan asutun maaseudun verohuojennukset. Tässä niin kutsutussa Norjan mallissa harvaan asutulla alueella asuvat maksaisivat alhaisempaa tuloverokantaa, ja saisi esimerkiksi osan opintolainasta anteeksi.
• Veroedun perustuslaillisuudesta saatiin tulkinta helmikuussa. Ei ole kuitenkaan selvää, koskisiko veroetu karvaan asutulta maaseudulta etätöitä tekeviä, vai tulisiko myös työpaikan sijaita siellä.
• Kunnallisveron asema voi vielä muuttua tulevaisuudessa sote-uudistuksen myötä. Uudet sote-alueet ottaisivat terveydenhoitopalveluiden järjestämisvastuun kuntien sijasta, mikä laskee kunnallisverolla tuotettujen palveluiden määrää ja hintaa. Sote-palvelut kustannettaisiin mahdollisesti tulevalla maakuntaverolla.
• Maakuntaveron toteutuminen, aikataulu ja tarkka rakenne ovat kuitenkin vielä epäselviä. Ainakin vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki ja vihreiden ryhmyri Emma Kari ovat vaatineet soten ja maakuntaveron sitomista toisiinsa. Keskusta sen sijaan tahtoo tarkastella asiaa myöhemmin. Pääministeri Sanna Marin taas on linjannut, että maakuntavero tulee kyllä, mutta vasta myöhemmin tällä vaalikaudella.