Vikon kysymyksessä MT:n verkkosivulla kysyttiin, mikä olisi kunnille paras säästökohde. Moni vastaaja totesi, että lisäsäästöjen löytäminen on kotikunnassa jo lähes mahdotonta – sen verran tiukille on kaikki vedetty.
Selvimmäksi säästökohteeksi nimettiin hallinto. Vastaajia oli reilu 630.
”Kuntamme talous on alijäämäinen. Ei voi olla, että väkiluvun vähetessä kunnassa ei kunnan omaa henkilökuntaa voi yhtään vähentää. Vaan kukapa sen oman vatinsa kaataisi, jos palkka juoksee”, tuumii Entinen nautafarmari.
”Vaikeaa on säästöjä lakivelvoitteiden takia löytää, etenkin kun vuosia on jo säästetty ja juustohöylätty. Kyllähän hallinnossa löysää löytyy, mutta mitä isompi palkkainen viskaali, sitä todennäköisemmin ei mahdollinen säästökohde päättäjien mielestä. Tosiasia on myös, että ei sieltä paljoa loppujen lopuksi saada kokonaisuuden kannalta, vaikka puolet leikattaisiin”, muistutti S-H.H.
”Kuntaliitoksien yhteydessä määritetyt 5 vuoden irtisanomissuojaan perustuvat suojatyöpaikat pois. Kuntapäättäjät ja virkamiehet oikeasti oikeudelliseen vastuuseen teoistaan (hyväveli-systeemit pois)!” vaati Pienviljelijä.
Hän myös kannattaa kiinteistöjen myyntiä, mutta kertoi varoittavan esimerkin Varsinais-Suomesta. ”Eräs pieni, hyvinvoiva kunta myi terveydenhoitorakennuksen sijoittajalle, joka pintaremontoinnin jälkeen vuokrasi asunnot ns. sosiaalitapauksille, jotka eivät aiemmin kunnassa asuneet. Sossu maksaa!”
”Kulttuuri ja liikuntapalvelut toinen turhake. Miksi siellä pitää olla pienessäkin kunnassa liuta ihmisiä, jotka tekevät kaikkea tyhjänpäiväistä? Jokainen osaa liikkua ilman liikuttajaa ja kulttuuritapahtumat keräävät yleensä kourallisen ihmisiä”, kirjoitti Pöllö.
Harrikkakuskin mielestä ainakin omassa kunnassa voitaisiin tehdä yhteistyötä naapurien kanssa: ”Pärjättäisiin samoilla virkamiehillä mm. rakennusvalvonnan puolella. Kuntamme tuli toimeen varsin vähäisellä henkilöstöllä, kun väkiluku oli 8 000 henkeä. Nyt väkeä on hieman yli 3 000, ja silti kunnan henkilöstö on moninkertainen verraten aiempaan.”
Sitä ei voi hänen mielestään selittää valtion harjoittamalla tehtävien soluttamisella.
Kun ruuan hävikin teemaviikko on vielä meneillään, verkossa kysytään nyt, jääkö ruokaa haaskuuseen vai mihin ruuantähteet käytetään.
KAIJALEENA RUNSTEN
www.maaseuduntulevaisuus.fi