Julkiset ruokapalvelut puhuttivat SuomiAreenassa – "Kuntien täytyy panostaa laatuun"
Ratkaiseva kysymys on, miten kunnat saataisiin lisäämään kotimaisia raaka-aineita.
SuomiAreenassa keskusteltiin soteruokapalveluiden laadusta ja vastuullisuudesta. Kaikki panelistit olivat yhtä mieltä, että lähiruokaa tulisi lisätä julkisiin ruokapalveluihin. Keskustelemassa olivat oikealta Pertti Hakanen, Terhi Löfstedt, Juha Tenho sekä Tuomas Nurmela. Tapahtuman juonsi Eija Mansikkamäki. Kuva: Kari SalonenLähiruuan suosiminen julkisissa ruokapalveluissa oli kaikkien panelistien toiveena, kun MTK ja Fazer Food Services järjestivät torstaina SuomiAreenassa keskustelun sosiaali- ja terveyspalveluiden ruokapalveluista.
Julkisten ruokapalveluiden tulevaisuudessa haluttaisiin keskittyä ruuan laatuun. Eurojen sijaan tulisi katsoa myös muita kriteereitä. Ratkaiseva kysymys on, miten kunnat saadaan mukaan.
Kuntien lähiruuan käytössä on paljon eroja. Tuottajan ja keskustan entisen kansanedustajan Pertti Hakasen mukaan lähituotteiden käyttö on aluetaloudellisen kysymyksen lisäksi myös imagoasia.
”Ihmiset haluavat tietää, mitä he syövät”, Hakanen toteaa.
Hakanen mainitsee esimerkin Sastamalan kunnassa käyttöönotetusta mallista, jossa kunta on asettanut tavoitteeksi lisätä lähituotteiden määrää. Kokeilu on toiminut Hakasen mukaan hyvin.
”Sastamalan kunnan raaka-ainehankinnoista 70 prosenttia on suomalaisia, lihasta lähes sata prosenttia”, Hakanen kertoo.
MTK:n Terhi Löfstedtin mielestä on tärkeintä, että käytetään kotimaisia raaka-aineita.
”Kotimaisten raaka-aineiden käyttämisessä on aina nähtävissä aluetaloudellinen vaikutus jossakin päin Suomea”, Löfstedt mainitsee.
Fazer Food Servicesin asiakkuusjohtaja Tuomas Nurmelan mielestä kuntien hankinnasta päättää liian usein raha.
”Ruokapäälliköt tarvitsisivat tukea poliitikoilta, jotta voitaisiin nostaa laadullisia kriteereitä.”
Nurmelan mukaan kyse on paljon suuremmasta asiasta kuin vain ruuasta tai ruuan raaka-aineista. Suomessa on tehty merkittäviä sosiaali- ja terveysalan muutoksia, jotka ovat tuoneet ateriapalveluille lisää haasteita.
Nurmela ehdottaa yhdeksi ratkaisuksi yhteistyötä Motivan kanssa. Motivan kautta voitaisiin korostaa kotimaisten raaka-aineiden merkitystä ja hankkia raaka-aineita vastuullisesti.
Panelistit ovat yhtä mieltä siitä, että on tärkeää laatia ruokalistat julkisissa ravintoloissa niin, että ateriat ovat mahdollista toteuttaa kotimaisilla raaka-aineilla.
Tuottaja Juha Tenhon mielestä tuottajat pystyvät sopeutumaan kotimaisten raaka-aineiden kasvavaan kysyntään, mutta tuotanto ei reagoi lyhyellä aikavälillä.
”Suomalaisen ruuan jäljitettävyys ja laatu ovat valttikortteja, jotka myös julkisissa ruokapalveluissa tulisi ottaa huomioon”, Tenho toteaa.
Löfstedtin mukaan lihan määrääkin voitaisiin vähentää, jos sen sijaan voitaisiin varmistaa, että kaikki raaka-aineet ovat kotimaisia.
Yleinen ongelma on, että ihmiset mieltävät laitosruoan mauttomaksi, eikä se houkuttele syömään.
Paneelin juontaja ja Maaseudun Tulevaisuuden toimittaja Eija Mansikkamäki toteaa, että Suomessa on tällä hetkellä 100 000 aliravittua vanhusta, jotka elävät kotona tai laitoshoidossa.
Panelistit ovat yhtä mieltä siitä, että ruoka pitää saada laadukkaaksi ja houkuttelevaksi, jotta se ravitsee vanhuksia.
Hakasen mukaan ihmisillä tulisi säilyttää myös vapaus valita, missä muodossa aterian haluaa nauttia laitoshoidossa.
”Jokaiselle ei voida tarjota eri ruokaa, mutta ruoka ei saisi olla massaa, vaan ihmisten pitäisi saada syödä mieltymyksiensä mukaisesti”, Hakanen toteaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat