Ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden äänestysaikeet ja äänestysprosentti ovat merkittävästi lukiolaisia alhaisempia. Kokonaisuudessaan nuorten äänestysprosentti jää noin 10 prosenttiyksikköä muita ikäryhmiä matalammaksi. Asiaan on tartuttava monilla eri toimenpiteillä.
Opetushallitukselta ja kansanedustajilta vaaditaan tahtoa opetussuunnitelmien muuttamiseen yhteiskunnallisten aineiden opetuksen lisäämiseksi. Myös ammatillisten oppilaitosten opetuksen tulee tähdätä kansalaisena kasvamiseen ja yhteiskunnan jäsenenä toimimiseen.
Politiikka on tuotava takaisin kaikkiin oppilaitoksiin mahdollisimman käytännönläheisesti. Opiskelijoille on kerrottava, miksi äänestäminen on tärkeää. Koulujen on mahdollistettava poliittisten nuorisojärjestöjen ja kuntapäättäjien vierailut ja käytävä opiskelijoiden kanssa keskustelua poliittisesta päätöksenteosta ja ajankohtaisista yhteiskunnallisista aiheista.
Vaaleja on tärkeää käsitellä jo alakoulussa. Koulun lisäksi kodeissa tulee puhua yhteiskunnallisista asioista ja vaaleista. Vanhemmat voivat näyttää lapsilleen esimerkkiä osallistumisesta ja äänestämisestä. Lapset voi ottaa äänestyspaikalle mukaan seuraamaan, mitä siellä tapahtuu.
Muitakin keinoja kannustaa nuoria aktiivisuuteen tarvitaan. Kuntavaaleissa yksi tapa lisätä nuorten äänestysaktiivisuutta on ennakkoäänestyspaikkojen tuominen sinne, missä nuoret ovat, eli esimerkiksi oppilaitoksiin, työpajoille ja kauppakeskuksiin. Nuoret kokevat yhtenä merkittävänä keinona äänestysinnokkuutensa lisäämiseen sähköisen etä-äänestämisen edistämisen.
Toimeen on tartuttava heti. Äänestämään ehtii innostaa ja innostua jo meneillään olevissa presidentinvaaleissa.
Hanna-Mari Manninen
puheenjohtaja
Suomen Nuorisoyhteistyö –
Allianssi ry