HS: Ulko- ja turvallisuuspolitiikan vaikuttajien mukaan presidentti Niinistö jarrutti Nato- ja USA-suhteita
Nato-jäsenyyden varmistumisen jälkeen tehdyissä haastatteluissa vaikuttajat kertoivat Niinistön muun muassa suhtautuneen nihkeästi Yhdysvaltojen kanssa käytäviin sotaharjoituksiin ja Suomen Nato-jäsenyyteen.
Vierailunsa aluksi presidentti Sauli Niinistö tapaa Brasiliassa maan presidentin Luiz Inacio Lula da Silvan. LEHTIKUVA / Antti Aimo-Koivisto.Presidentti Sauli Niinistön koettiin suhtautuneen kriittisesti Natoon ja Yhdysvaltoihin ja jarruttaneen suhteita ennen Suomen Nato-jäsenyyden hakemista, kertoivat Helsingin Sanomien (HS) haastattelemat ulko- ja turvallisuuspolitiikan vaikuttajat.
Nato-jäsenyyden varmistumisen jälkeen tehdyissä haastatteluissa vaikuttajat kertoivat Niinistön muun muassa suhtautuneen nihkeästi Yhdysvaltojen kanssa käytäviin sotaharjoituksiin ja Suomen Nato-jäsenyyteen.
HS:n haastattelussa Niinistö vastasi toimineensa harjoitusten suhteen mielestään huolellisesti ja perustellulla varovaisuudella, minkä moni on voinut kokea vastaan hankaamiseksi tai kriittisyydeksi.
”Varmistin, että ymmärsin aina, mistä oli kysymys. Ei siinä mitään pahaa tarkoitusta ollut takana”, Niinistö sanoi lehdelle sotaharjoituksista nousseesta kritiikistä.
Niinistö kertoo haastattelussa myös tilanteesta Venäjän vallattua Krimin niemimaan ja aloitettua sodan Itä-Ukrainassa vuonna 2014. Hän sanoo pyytäneensä Puolustusvoimilta selvityksen siitä, miten Suomi pääsisi nopeasti Natoon ja mitä uhkakuvia siihen liittyisi.
”se paperi on edelleen kassakaapissani ja luettu tarkkaan.”
Kansainvälisen politiikan asiantuntija, entinen kansanedustaja Risto E.J. Penttilä sanoo lehdessä, että Suomen olisi tuolloin pitänyt aloittaa vakava keskustelu Nato-jäsenyydestä.
”Presidentti Niinistö halusi toimia välittäjänä, halusimme uuden Helsinki-prosessin. Tämä oli virhearvio tilanteessa, jossa Venäjä oli toiminut näin aggressiivisesti.”
Niinistö kertoi, että Nato-optio olisi päättynyt, jos hän olisi asettunut Nato-jäsenyyden kannalle ilman kansan riittävää kannatusta.
”Moskovan suunnalta oltaisiin oltu todella tyytyväisiä. Että te ette mene Natoon, olette nyt sitten tässä meidän kanssamme.”
Presidentin mukaan hän ei nähnyt Nato-prosessia muutenkaan välttämättömänä aikana, jolloin Suomi ei ollut tilanteessa, jossa se olisi ollut pakko turvallisuuden nimissä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
