Norppia on Saimaassa luultua enemmän
Suomessa syntyy joka kevät enemmän saimaannorppia, kuin virallinen tilastotieto kertoo. Osa syntyneistä kuuteista jää pesälaskijoilta huomaamatta, eikä niitä koskaan näy tilastoissa. Saimaassa ne silti uivat, kasvavat ja aikanaan lisääntyvätkin.
Kuva: JOUKO KUOSMANENTodiste tuntemattomista kuuteista saatiin viime viikolla, kun eteläiseltä Saimaalta, Taipalsaaren Kattelussaaren pohjoispuolelta löytyi mökkirantaan ajautunut 80-senttinen kevättalvella syntynyt kuutti.
”Tämä kuutti on elänyt noin kuukauden verran”, sanoo suojelubiologi Jouni Koskela , joka tutki löydetyn kuolleen kuutin.
Metsähallituksen norppalaskennan mukaan Kyläniemen eteläpuolella syntyi vain yksi kuutti ja se on nähty elossa vielä touko-kesäkuulla. Nyt Kattelussaaren vesiltä löytynyt kuollut kuutti oli kuitenkin kuollut jo viimeistään huhtikuun alussa.
”On tässä löydössä se hyvä puoli, että nyt tiedämme Kyläniemen eteläpuolella elävän ainakin kaksi synnytyskykyistä norppanaarasta”, sanoo puolestaan Metsähallituksen ylitarkastaja, suojelubiologi Tero Sipilä .
Kukaan ei tiedä, kuinka monta vuotta tämä toinen, tutkijoille tietämätön norppanaaras on alueella pesinyt ja montako kuuttia synnyttänyt.
Metsähallituksen vuosittain julkaisemat luvut syntyneiden saimaannorpan kuuttien määrästä perustuvat vain varmistettuihin synnytyspesähavaintoihin. Joka kevät Saimaan rantoja koluaa yli sata vapaaehtoista pesälaskijaa pesiä etsimässä.
Pesälaskennoissa löytyy joka kevät yhteensä 300-600 norpan pesää ja noin 50-60 pesästä jäljet syntyneestä kuutista.
Pesien kokonaismäärä on suurin huonolumisina talvina, jolloin norppa joutuu tekemään useampiakin vaihtopesiä itselleen. Kanadalaisen tutkimuksen mukaan norppa tekee itselleen uuden pesän jään päälle kinokseen noin vuorokaudessa.
Vaikka valtaosa Saimaalla löydetyistä pesistä onkin vuodesta toiseen samoissa luodonkärjissä sijaitsevissa kinoksissa, norpat tekevät myös koko ajan uusia pesäluolia lumikinoksiin eri puolille Saimaata. Onkin inhimillistä, että osa näistä uusista pesäpaikoista jää löytymättä ja tieto kaikista syntyneistä kuuteista saamatta.
Norpansuojelusta Suomessa vastaavan Metsähallituksen ja norppatutkijoiden yhteinen epävirallinen kanta näiden löytymättömien kuuttien määrästä on ”muutama yksilö vuodessa”.
Jos muutama on 5-6 kuuttia, se on jo 10 prosenttia kokonaissyntyvyydestä.
HARRI EKHOLM
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat