Taksiliitto haluaa, että Kela kilpailuttaa sekä omat että hyvinvointialueiden taksikyydit: Luvassa säästöjä ja palvelu paranee

Taksiliiton mielestä yhden tahon pitäisi kilpailuttaa Kelan ja hyvinvointialueiden vastuulle kuuluvat kuljetukset koko maahan sen sijaan, että kilpailutuksia tehdään useilla eri malleilla, kuten nykyään. Näin säästettäisiin rahaa, mutta myös palvelun laatu paranisi.

Taksiliiton toimitusjohtaja Annukka Mickelsson kertoo, että käytännössä Kela voisi kilpailuttaa jatkossa myös sellaiset kuljetukset, jotka nykyään hyvinvointialueet kilpailuttavat.

Mickelssonin mukaan Kelalta on tullut ajatukselle vihreää valoa.

Nykyisin ydinongelma taksikilpailutuksissa on Mickelssonin mukaan se, että kilpailutusten laatu on hyvin epätasainen.

”Osalla hyvinvointialueista hankinnat onnistuvat ja osalla on hankintaosaamisessa paljon aukkoja”, hän kuvailee.

Pahimmat ongelmat ovat Taksiliiton näkemyksen mukaan Pirkanmaalla, Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Suomessa. Niitä yhdistää se, että kuljetukset välitetään hyvinvointialueiden omistamien yhtiöiden kautta. Niin sanottujen inhouse-yhtiöiden ongelma on esimerkiksi se, että ne kilpailevat yksityisten tilausvälitysyhtiöiden kanssa. Lisäksi niiden rahoitusehdot eivät ole niin selkeät ja läpinäkyvät kuin yksityisillä tilausvälitysyhtiöillä.

Erityinen murheenkryyni on Pohjois-Suomi ja Lappi, jossa on juuri aloittanut toimintansa Tervia Logistiikka Oy. Lapin lisäksi se tuottaa tilausvälityspalveluita kolmelle muulle hyvinvointialueelle.

Pohjois-Suomi on Mickelssonin mukaan haasteellisessa tilanteessa siksi, että samaan aikaan Lapin hyvinvointialue kilpailuttaa samoja kuljetuksiaan jo useamman kerran. Monen kilpailutuskerran syynä on Mickelssonin mukaan esimerkiksi se, että tarjousasiakirjoissa on ollut virheellisiä tietoja.

”Jos saman asian kilpailutus aloitetaan useaan otteeseen, jotainhan siinä syvällisesti on pielessä”, hän kuvailee.

Taksiliiton toimitusjohtaja kuvailee taksikilpailutuksia vastakkainasetteluksi, jossa ainoa ratkaiseva tekijä on hinta, eikä siitä, miten palvelu todella toimii, tunnu välittävän kukaan. Kuva: Jouni Porsanger

Mickelssonin mukaan eri kerroilla kilpailutuksissa on ollut erilaisia ongelmia. Hänen mukaansa esimerkiksi kilpailutuksissa määritettyjä etusijajärjestyksiä ei seurata. On myös ollut ehtoja, joiden mukaan pienistäkin virheistä joutuu maksamaan tuhansien eurojen korvauksia.

”Kun kyytien katteet ovat muutamissa kympeissä tai muutamissa euroissa, tällaiset ehdot voivat olla ratkaisevia yrittäjän harkitessa, kannattaako lähteä ajamaan vai ei”, Mickelsson kuvailee.

Tilanteen taustalla on Mickelssonin arvion mukaan se, etteivät hyvinvointialueet ole vielä oppineet kilpailuttamaan taksikyytejä.

Ongelmia aiheuttaa myös laki ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksista. Tuon lain takia kilpailutuksissa suositaan päästöttömiä autoja. Mickelssonin mukaan tämä johtaa siihen, että autoja on kyllä kilpailutus- ja sopimusvaiheessa tarjolla runsaasti, mutta ei enää välttämättä myöhemmin. Syynä on se, että sähköautojen korjaaminen ja huoltaminen on huomattavasti polttomoottoriautoja kalliimpaa.

”Silloin hinnoittelu ei mahdollisesti enää katakaan sähköauton vikaantumista”, hän sanoo.

Taksiliiton toimitusjohtaja kuvailee taksikilpailutuksia vastakkainasetteluksi, jossa ainoa ratkaiseva tekijä on hinta, eikä siitä, miten palvelu todella toimii, tunnu välittävän kukaan.

Jos taksien kilpailutuksia ei korjata, näkymä on ikävä. Mickelsson arvioi, että tällöin voi pahimmillaan käydä niin, että harvaan asutuilla alueilla taksia ei enää ole jatkossa saatavilla entiseen malliin.

Jos taksien kilpailutuksia ei korjata, pahimmillaan käydä niin, että harvaan asutuilla alueilla taksia ei enää ole jatkossa saatavilla entiseen malliin. Kuva: Jouni Porsanger