Suomalaisten selvä enemmistö hyväksyy postialan lakon — vain kokoomuksen äänestäjät lakkoa vastaan

Kuva: Jukka Pasonen

Suomalaisten enemmistö hyväksyy postialan lakon, käy ilmi MT:n teettämästä kyselystä.

Maanantaina uhkaava kahden viikon lakko saa erityisen vahvan tuen vasemmistopuolueiden, RKP:n ja perussuomalaisten äänestäjiltä. Keskustalaisista puolet pitää lakkoa oikeutettuna. Kokoomuksen äänestäjät ovat ainoa ryhmä, joka ei hyväksy lakkoa. Kriittisiä ovat myös kristillisdemokraattien äänestäjät. Sen sijaan perussuomalaisten kannattajien selvä enemmistö pitää PAU:n lakkoa oikeutettuna.

Lakon uhka liittyy postialan työehtosopimusneuvotteluihin. Palvelualojen työnantajaliiton tavoitteena on korvata PAU:n työehtosopimuksen määräykset soveltuvin osin jakelualan työehtosopimuksen määräyksillä. PAU:n mukaan kyse on työehtojen ja palkkojen heikentämisestä.

Lakko pysäyttää toteutuessaan painetun Maaseudun Tulevaisuuden jakelun. MT:n verkkopalvelut ja näköislehti ovat silloin avoimina kaikille.

Kaikista suomalaisista lakkoa pitää oikeutettuna 60 prosenttia. Päinvastaista mieltä on 24 prosenttia kansasta. Miehet suhtautuvat lakkoon hieman naisia kriittisemmin. Alle 30-vuotiaat ja toisaalta yli 64-vuotiaat vastaajat ovat muuta väestöä vähemmän suopeita postialan työtaistelua kohtaan. Koulutustason myötä lakon hyväksyntä vähenee.

Maaseutumaisissa ja taajaan asutuissa kunnissa useampi pitää lakkoa oikeutettuna, kuin kaupunkialueilla. Yrittäjät ja viljelijät suhtautuvat lakkoon muita suomalaisia kielteisemmin.

Lakon on pelätty vaikuttavan verkkokauppojen myyntiin haitallisesti, jos paketteja ei kyetä toimittamaan ajoissa perille.

MT:n kyselyssa vajaa kolmannes vastaajista kertoo vähentävänsä verkkokauppaostoksiaan lakon takia. Hieman yli puolet ei kuitenkaan usko lakon vähentävän ostoksia verkkokaupoista. Naiset ja nuoret vastaajat vähentävät verkko-ostojaan hieman muita todennäköisemmin, jos lakko toteutuu.

Postilakkoa koskevan kyselyn toteutti marraskuun alussa MT:n pyynnöstä Kantar TNS Agri. Tutkimuksessa haastateltiin 1043 suomalaista. Tulosten virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.