Itä-Suomen poliisin tietoon maaliskuussa yli 170 verkkohuijausta – eniten huijattiin Suomi.fi-palvelun nimissä
Erehtyminen voi olla helppoa, koska Suomi.fi-palvelusta lähetetään todellisuudessakin käyttäjän sähköpostiin ilmoitus uudesta Suomi.fi-viestistä.
Mitä nopeammin pankki ja poliisi saavat huijaustapauksesta tiedon, sitä parempi mahdollisuus on estää lisävahingot ja saada huijattuja rahoja takaisin. Kuva: Juho LeskinenItä-Suomen poliisin tietoon tuli maaliskuun aikana 172 tietoverkkoavusteista petosta. Verkkohuijauksissa korostuivat poliisin tiedotteen mukaan erityisesti Suomi.fi-palvelun nimissä lähetetyt huijausviestit.
”Erehtyminen voi olla helppoa, koska Suomi.fi-palvelusta lähetetään todellisuudessakin käyttäjän sähköpostiin ilmoitus uudesta Suomi.fi-viestistä”, tiedotteessa todetaan.
Tyypillisesti huijausviesteissä on mukana linkki, jonka kautta ohjataan henkilö ohjataan muka kirjautumaan Suomi.fi-palveluun.
Huijausviestejä levitetään sähköpostitse, mutta myös WhatsAppissa ja tekstiviesteinä.
Aidoissa Suomi.fi-palvelun sähköpostiviesteissä ei ole kuitenkaan koskaan linkkiä, jonka kautta ohjattaisiin kirjautumaan tai tunnistautumaan palveluun.
Lisäksi palvelusta viestit lähetetään vain sähköpostilla, ei koskaan lähetä WhatsAppilla tai tekstiviestinä. Viesteissä ei myöskään ole koskaan linkkiä, jota kehotetaan klikkaamaan tai tunnistautumaan.
Rikoskomisario Juha Leinonen muistuttaakin, että kirjautumislinkin sisältävä viesti Suomi.fi-palvelun nimissä on huijaus.
”Oikea tapa kirjautua Suomi.fi-palveluun on kirjoittaa verkko-osoite kokonaisuudessaan selaimeen osoiteriville tai käyttää Suomi.fi-mobiilisovellusta – älä koskaan mene Suomi.fi-palveluun hakukoneen tulosten tai linkkien kautta”, Leinonen ohjeistaa.
”Oikea tapa kirjautua Suomi.fi-palveluun on kirjoittaa verkko-osoite kokonaisuudessaan selaimeen osoiteriville tai käyttää Suomi.fi-mobiilisovellusta – älä koskaan mene Suomi.fi-palveluun hakukoneen tulosten tai linkkien kautta.”
Rikolliset esiintyvät usein pankin tai viranomaisen nimissä. He väittävät, että uhrin rahat ovat vaarassa ja huijauksessa pyritään tyypillisesti luomaan tilanteeseen kiireen tuntua ja painostetaan toimimaan nopeasti.
Tämän takia on tärkeää aina pysähtyä, perehtyä ja harkita ennen päätösten tekemistä.
”Huijauksessa voidaan esimerkiksi painostaa uhria luovuttamaan pankkitunnuksensa tai siirtämään rahat niin sanotulle turvatilille. Tällaisia turvatilejä ei ole olemassa, vaan kyse on rikollisten hallitsemista tileistä”, Leinonen korostaa.
”Poliisi, pankit tai muut viranomaiset eivät muutenkaan pyydä pankkitietoja tai painosta tekemään tilisiirtoja puhelimitse, tekstiviestillä, sähköpostilla, viestisovelluksissa tai millään muullakaan tavalla.”
Verkkohuijarit ovat myös poliisin mukaan kehittäneet manipulointitaitojaan. Yhä useammin rikoksen uhrit itse siirtävät rikoshyödyn rikollisille, kun aiemmin rikolliset urkkivat uhrilta pankkitunnuksia ja tekivät siirrot.
Jos uhri tekee esimerkiksi tilisiirron itse omilla tunnuksillaan ja laitteellaan, pankin ja poliisin voi olla vaikea puuttua tilanteeseen.
Mikäli epäilee joutuneensa rikoksen uhriksi, tulee olla heti yhteydessä omaan pankkiin ja kertoa mitä on tapahtunut.
”Tee sitten rikosilmoitus poliisille. Mitä nopeammin pankki ja poliisi saavat tapauksesta tiedon, sitä parempi mahdollisuus on estää lisävahingot ja saada huijattuja rahoja takaisin”, tiedotteessa opastetaan.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
