Kymin uusittu sellutehdas porskuttaa ennätyksiä
Puiden siirto Kymin tehtaan kuorimoon rekoista, junasta ja varastosta tehostuu entistä isompien nostureiden ansiosta. Uusittu tehdas käyttää puuta päivässä 30 rekallista aiempaa enemmän. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoKouvola (MT)
UPM:n uusittu Kymin sellutehdas teki syyskuussa tuotantoennätyksen ja lokakuussa tahti jatkui erittäin hyvänä.
Tehtaaseen investoidaan 160 miljoonaa euroa ja työt ovat sujuneet etuajassa. Valmista pitäisi olla vuodenvaihteessa.
Tuotanto kasvaa kolmanneksen eli 530 000 tonnista 700 000 tonniin valkaistua havu- ja koivusellua.
Tehtaan ylösajo on sujunut erittäin hyvin, kuorimo käynnistyi kesäkuussa ja kuitulinjat elokuussa. Alueelle tehtiin uusi pistoraide sellupaalien junakuljetuksia varten.
Tuotannossa ei tarvitse enää pihistellä, kun sellun kuivaamoa laajennettiin. Kuivaamo lähti käyntiin syyskuussa kuukauden etuajassa.
”Sellun kuivaus oli ajoittain pullonkaula, mutta ei ole enää”, tehtaanjohtaja Markku Laaksonen kertoo. Hänen mukaansa Kouvolan Kuusanniemen tehdas on yksi Suomen moderneimmista sellutehtaista.
Uuden linjan sellu on aiempaa valkoisempaa ja se jauhautuu helpommin, mikä vähentää paperikoneilla sähkönkulutusta. Lisäksi energiatehokkuus kasvaa.
Sellusta 70 prosenttia syötetään suoraan pumppumassana tehtaan kahdelle paperikoneelle. 30 prosenttia kuivataan ja pakataan maailmalle.
Markkinatilanne on hyvä, sellun kysyntä on kovaa ja hinnat korkealla.
UPM:llä on Kymin tehtaan lisäksi sellutehtaat Uruguayssa, Pietarsaaressa ja Lappeenrannassa. Ne tuottavat yhteensä 3,5 miljoonaa tonnia sellua.
UPM lisää puun tuontia Venäjältä, koska koivukuitupuun käyttö Kymin tehtaalla lisääntyy puoli miljoonaa kuutiota ja mäntykuidun 300 000 kuutiota.
Kaikkiaan puun käyttö Suomessa lisääntyy 1,5 miljoonaa kuutiota, kun kolmen sellutehtaan investoinnit ensi vuonna valmistuvat. Ensi vuonna uusitaan Kaukaan tehdas Lappeenrannassa, Pietarsaari valmistui jo viime vuonna.
Koivusta 60 prosenttia tuodaan Venäjältä, mänty hankitaan pääasiassa Suomesta.
UPM:n metsäjohtajan Sauli Branderin mukaan Suomesta ei saa koivukuitua riittävästi, jonka vuoksi tuontia lisätään. Suomessa koivut ovat pääosin sekametsissä.
”Tuontipuuta on kaikesta puunkäytöstämme noin kymmenesosa.”
UPM käyttää puuta noin 18 miljoonaa kuutiota, joten tuonnin osuus on lähes kaksi miljoonaa kuutiota. Siitä selvästi suurin osa on koivukuitua ja -haketta.
Branderin mukaan tuontilaskelmaa sekoittaa hieman se, että puun käyttöön lasketaan tukkien sahahakkeet ja purut mukaan.
Osa hakkeesta tuodaan UPM:n Venäjän vaneritehtaalta Chudovosta.
Kotimaan puukauppa on sujunut Branderin mukaan tasaisesti ja vilkkaasti niin tänä vuonna kuin viime vuosina. Puut yhtiö pyrkii saamaan mahdollisimman läheltä tehtaita. Puuvirtoja Kymin laajennus ei suuremmin muuta, pikemminkin entiset virrat vahvistuvat, Brander kertoo.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilastojen mukaan Venäjältä tuodun koivukuitupuun hinta oli elokuussa 35 euroa kuutiolta maiden rajalla, jossa se on yleensä junassa.
Koivukuitupuun hankintahinta tien varrella Suomessa oli Luken tilastoissa lokakuussa keskimäärin 29,40 euroa kuutiolta.
Jouko Kyytsönen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat