Viranomaiset: Maaseudun harmaasta työstä ei ole näyttöä
Maaseutuyrittäjä sanoo, että pimeän työn teettäminen on maaseudulla "maan tapa", jolloin oikeiden yrittäjien toimeentulo kapenee.
Polttopuukaupan pimeydestä on moni viranomaistaho kuullut, mutta tilastoja ei ole. Kuva: Markku VuorikariVäitteet harmaan talouden rehottamisesta maaseudulla eivät saa suoraa tukea viranomaisilta. Esimerkiksi polttopuukaupan pimeydestä on monikin taho toki kuullut, mutta tilastoja ei ole. Eikä voikaan olla, koska se on pimeää juuri siksi, ettei se näy tilastoissa.
Harmaan talouden torjunnasta puhutaan kuitenkin pontevasti, ja valtioneuvostolla on torjunnan strategiasta oikein periaatepäätöskin.
Verottajan mukaan harmaata taloutta esiintyy eniten rakennus-, kuljetus- sekä majoitus- ja ravitsemisaloilla, yhteensä jopa useamman miljardin euron edestä. Rakennusalan harmautta on saatu kuriin tarkemmalla työmaavalvonnalla.
Verottajan harmaan talouden yksikössä ei ole tietoa maaseudun harmaudesta, sillä siellä tutkitaan lähinnä yritysten harmautta.
Myöskään ely-keskuksessa ei tunnisteta maaseudun harmaata taloutta annettuna asiana.
”Mitään näyttöä ei ole siitä, että se olisi sen tavallisempaa maaseudulla kuin taajamissakaan”, Kaakkois-Suomen ely-keskuksen maaseutupalvelujen päällikkö Jyrki Pitkänen sanoo.
Pitkänen on sanonut julkisuudessa, että yleisimpiä syitä maatilojen lopettamiselle on se, että tilalle ei löydy jatkajaa tai tila ei saa tarpeeksi tuloja.
”Maaseudun haasteena on, että palvelu- ja muuta yrittäjyyttä pitäisi saada lisää. Pimeä työ on tietenkin aina pois siltä, joka teettää ja tekee työnsä rehellisesti.”
Lue myös: Yrittäjä: Kuititon kauppa rehottaa maalla – kaupunkilaiset teettävät "hommia" eikä oikeita töitä
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat