Kiistelty käännytyslaki hyväksyttiin eduskunnassa kiireellisenä tiukan äänestyksen jälkeen

Eduskunta on hyväksynyt niin kutsutun käännytyslain kiireellisenä.

Lakiehdotuksen kiireelliseksi julistaminen hyväksyttiin täysistunnossa äänin 167–31, eli kiireelliseksi julistaminen sai tuekseen tarvittavan viiden kuudesosan enemmistön odotetun tiukassa äänestyksessä. Tyhjiä ääniä ei annettu, ja poissa oli yksi edustaja.

Äänestys oli melko tiukka, sillä jos ei-ääniä olisi annettu 34 tai enemmän, niin lain kiireelliseksi julistaminen ei olisi saanut taakseen vaadittua viiden kuudesosan enemmistöä.

Kiireelliseksi julistamisen jälkeen eduskunta hyväksyi käännytyslain samoin lukemin 167–31. Poikkeuslain hyväksymiseen vaadittiin kahden kolmasosan enemmistö. Tässäkään äänestyksessä ei annettu tyhjiä ääniä, ja poissa oli yksi edustaja.

Opposition vihreiden ja vasemmistoliiton kaikki 24 kansanedustajaa äänestivät käännytyslakia ja sen kiireelliseksi julistamista vastaan. SDP:stä kuusi edustajaa ja RKP:stä Eva Biaudet äänestivät vastaan.

Oppositiopuolue SDP:stä käännytyslakia vastaan äänesti kuusi edustajaa: Elisa Gebhard, Timo Harakka, Krista Kiuru, Johan Kvarnström, Matias Mäkynen ja Nasima Razmyar. Loput 37 SDP:n edustajaa äänestivät lopulta käännytyslain puolesta.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen kertoi perjantaina ennen täysistuntoa, että kuusi SDP:n kansanedustajaa oli hakenut ja saanut luvan äänestää ryhmän kannasta poiketen käännytyslaista.

Hallituspuolue RKP:stä Eva Biaudet äänesti odotetusti käännytyslakia vastaan. Kaikki muut RKP:n edustajat äänestivät lain puolesta.

Muut hallituspuolueet eli kokoomus, perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit olivat yksimielisesti käännytyslain takana.

Oppositiosta keskustan kansanedustajat sekä Liike Nytin Harry Harkimo ja oman eduskuntaryhmänsä perustanut Timo Vornanen äänestivät käännytyslain puolesta.

Poissa äänestyksestä oli keskustan Annika Saarikko, oli jo etukäteen ilmoittanut, ettei pääse paikalle. Saarikko kertoi torstai-iltana Facebookissa saaneensa "kesäpojan", joka syntyi torstaiaamuna Turussa.

Viimeisillään raskaana olevat Hilkka Kemppi (kesk.) ja Eveliina Heinäluoma (sd.) pääsivät osallistumaan äänestykseen. He äänestivät käännytyslain puolesta.

Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) ja puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) olivat palanneet Naton huippukokouksesta Washingtonista ajoissa takaisin Suomeen ja äänestivät perjantaina käännytyslain puolesta.

Käännytyslaki mahdollistaa maahanpääsyn estämisen ilman oikeutta turvapaikanhakuun esimerkiksi tilanteessa, jossa Venäjä käyttäisi mahdollisia turvapaikanhakijoita Suomen painostamiseen. Rajan ylittäneet käännytettäisiin pois Suomesta.

Turvapaikkahakemukset tulee kuitenkin ottaa vastaan, jos se on rajavartijan arvion mukaan välttämätöntä esimerkiksi lapsen, vammaisen henkilön tai muun erityisen haavoittuvassa asemassa olevan henkilön oikeuksien turvaamiseksi. Eduskuntakäsittelyssä lakiesitykseen lisättiin, että hakemus voidaan ottaa vastaan myös henkilöltä, josta erityisen haavoittuvassa asemassa oleva on todettu riippuvaiseksi.

Hakemus otettaisiin vastaan myös silloin, jos on ilmeistä, että henkilö on todellisessa vaarassa joutua kuolemanrangaistuksen, kidutuksen tai muun ihmisarvoa loukkaavan kohtelun kohteeksi ensisijaisesti valtiossa, josta hän on saapunut Suomeen.

Eduskuntakäsittelyssä hallituksen esitykseen lisättiin myös säännös, jonka mukaan maasta poistettava henkilö voi vaatia poistamisen uudelleenarviointia Rajavartiolaitokselta kirjallisesti 30 päivän kuluessa. Vaatimus uudelleenarvioinnista olisi käsiteltävä kiireellisenä.

Lain avulla pyritään torjumaan Venäjän Suomen itärajalle kohdistamaa välineellistettyä maahantuloa.

Hallitus toivoo, että lailla olisi ennalta ehkäisevä vaikutus eikä sitä tarvitsisi koskaan käytännössä soveltaa. Tavoitteena on, että käännytyslaki mahdollistaisi joidenkin rajanylityspaikkojen avaamisen henkilöliikenteelle. Itäraja on ollut kuukausia henkilöliikenteeltä suljettu. Suomi sulki rajan, kun Venäjän rajaviranomaiset alkoivat päästää Suomen rajalle ihmisiä, joiden matkustusasiakirjat eivät olleet kunnossa.

Poikkeuslaki on voimassa vuoden, ja sitä voi soveltaa kuukauden kerrallaan. Lain käyttöön ottaminen on erittäin korkean kynnyksen takana, tilanteen täytyy olla hyvin vakava. Päätöksen kriteerien täyttymisestä tekevät valtioneuvosto ja tasavallan presidentti yhdessä. Lakia voitaisiin soveltaa vain rajatulla osalla Suomen valtakunnanrajaa ja sen läheisyyttä.

Lain käsittelystä on tehnyt vaikeaa se, että perustuslain mukaan Suomi on sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin, joihin on kirjattu oikeus kansainväliseen suojeluun. Oikeus hakea turvapaikkaa on mainittu muun muassa EU:n perusoikeuskirjassa. Suomea sitoo muun muassa palautuskielto, jonka mukaan ketään ei saa palauttaa alueelle, jossa häntä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus, vaino tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu.