Ympäristörikoksessa voi olla kyse myös jätteiden dumppaamisesta vaikkapa metsään. Kuva: Markku Vuorikari
Menneinä vuosikymmeninä rintamamiestalon ympäristöön haudattiin vaarallisia jätteitä, nykyään tyypillinen ympäristörikos liittyy liiketoimintaan
Iso osa ympäristörikoksista on piilorikollisuutta eli kaikkia ympäristörikoksia ei tunnisteta, vaan jotkut tekotavat jäävät nykyisin pimentoon.
Vakavimmat ympäristörikokset tapahtuvat yleensä liiketoiminnan yhteydessä. Tyypillisin esitutkinnassa tutkittava ympäristörikos liittyy jätteiden luvattomaan hävittämiseen tai säilyttämiseen ja tapahtuu pien- tai teollisuuskiinteistön alueella. Kuva: Kimmo HaimiToisin kuin voisi luulla, ympäristörikokset ovat globaalisti hyvin merkittävä ilmiö. Interpolin rikoshyödyn näkökulmasta tuottoisimpien rikollisuudenalojen listauksessa ympäristörikokset sijoittuvat kolmanneksi heti huume- ja aserikollisuuden jälkeen.
Iso osa ympäristörikoksista on piilorikollisuutta eli läheskään kaikkia ympäristörikoksia ei tunnisteta.
”On paljon laillista liiketoimintaa, mutta siinä sisällä tapahtuu sitä laitonta, jota on todella vaikea havaita”, Keskusrikospoliisin rikoskomisario ja kansallisen ympäristörikosten seurantaryhmän sihteeri Riku Lindqvist kertoo.
Ympäristörikoksissa on myös hyvä huomioida se, että, jos kyse on vaikkapa ympäristön vaarantamisesta, ei ympäristölle välttämättä tarvitse tapahtua mitään, vaan riittää, että on olemassa riski vaarantumiseen.
”Tällaisen abstraktin huomaaminen, kun ympäristölle ei satu mitään, on todella hankalaa.”
Globaalisti suurimmat rahavirrat ympäristörikosten alalla tulevat jäterikollisuudesta ja esimerkiksi uhanalaisten eläinten salakuljettamisesta.
Jäterikollisuuden suurta osuutta ympäristörikoksista selittää se, että jätettä syntyy maailmassa todella paljon, ja jätteiden hävittäminen voi olla kallista.
”Sehän on käytännössä hyvin yksinkertainen tapa saada oikeudetonta taloudellista hyötyä, että ottaa rahat vastaan jätteistä, mutta ei maksa jätteiden hävittämisestä”, Lindqvist antaa esimerkin.
Suomen ympäristörikollisuus eroaa hieman muusta maailmasta. Esimerkiksi metsän hakkuisiin tai puhtaaseen veteen liittyviä rikoksia meillä ei ilmene yhtä paljon kuin muualla. Myös villieläinkauppa ja vaikkapa salametsästys ovat kansainvälisesti valtavia rikollisuudenaloja, mutta Suomessa niiden osuus on pieni.
Vakavimmat ympäristörikokset tapahtuvat yleensä liiketoiminnan yhteydessä. Tyypillisin esitutkinnassa tutkittava ympäristörikos liittyy jätteiden luvattomaan hävittämiseen tai säilyttämiseen ja tapahtuu pien- tai teollisuuskiinteistön alueella.
Toisin kuin voisi luulla, ympäristörikosten esiintyvyydessä ei ole juuri lainkaan alueellisia eroja.
”Mutta maaseudun välimatkat voivat tuoda haasteita jätteiden käsittelyn suhteen”, Lindqvist kommentoi.
Ympäristörikosten tekotavat voivat erota jonkin verran kaupunkien ja maaseudun välillä. Tyypillisimmän paikan eli pienteollisuusalueen sijaan maaseudulla jätteitä saatetaan kipata esimerkiksi luontoon tai niitä poltetaan luvattomasti.
Vaikka pohjimmiltaan ympäristörikokset ja niiden tekotavat ovat melko lailla samanlaisia kuin vuosikymmeniä sitten, on esimerkiksi lainsäädännön muuttuminen vaikuttanut niihin ainakin jonkin verran. Lindqvist nostaa esiin sen, että Suomessa on jo vuosikymmeniä ollut vahva kulttuuri jätteiden hautaamisesta maahan.
”Kun rintamamiestaloja puretaan, maasta voi löytyä sitä sun tätä.”
Vielä joitain vuosikymmeniä sitten sallittu toiminta saattaa olla nykyään laitonta.
On mahdollista, että aiempaa suurempi osa ympäristörikollisuudesta on piilorikollisuutta. Lindqvist muistuttaa, että näin ei voida kuitenkaan yksiselitteisesti väittää.
”Piilorikollisuuden tutkiminen on äärimmäisen hankalaa. Ei voida tietää, kuinka paljon se on lisääntynyt tai vähentynyt.”
- Osaston luetuimmat
