STRASBOURG (MT)
Euroopan komissio tiukentaisi entisestään maankäyttöä, sen muutosta ja metsätaloutta eli niin sanottua Lulucf-sektoria koskevia sääntöjä.
Durbanin ilmastoneuvotteluissa määritettiin kullekin maalle omat päästörajat. Komissio ehdottaa maaliskuussa luovutetussa lakiesityksessä entistä tarkempia mittausmenetelmiä maiden hiilitaseista.
Komissio vaatii esityksessään viljely- ja laidunmaan hiilitaseiden pakollista raportointia. Aikaisemmin nämä on sovittu vapaaehtoisiksi.
”Komissio menee omassa esityksessään vielä Durbanin sopimusta pitemmälle, mikä on erittäin haitallista Euroopalle, kun meneillään on juuri kansainväliset ilmastoneuvottelut”, europarlamentaarikko Riikka Manner (kesk.) pahoittelee.
Manner toimii liberaalidemokraattien ryhmän neuvottelijana Euroopan parlamentissa, jonne komission lakiehdotus on tulossa.
Komissio esittää myös kansallisia toimintasuunnitelmia, joilla jäsenmaat voivat vähentää metsätalouden päästöjään. Suunnitelmiin kuuluisi metsien poistuman valvontaa eli muun muassa hakkuumäärien seurantaa.
”Suomessa on kansalliset metsäohjelmat, eikä tämä esitys ole siten millään lailla tarpeellinen.”
Lisäksi Manner pitää huolestuttavana komission esitystä, jossa se ottaisi itselleen vallan määritellä ja muutella metsänhoidon viitelukuja. Luku kertoo laskennallisesti metsien poistuman ja kasvun suhteen.
Nyt jokaiselle maalle on määritelty ja sovittu viiteluvut.
”Jos komissio saa vallan määritellä lukua, se voisi yksin määritellä luvun esimerkiksi Suomelle tiukemmaksi”, Manner linjaa.
”Silloin komissio voisi rajoittaa puun käyttöä.”
Manner toppuuttelee viime viikolla noussutta keskustelua avohakkuiden välttämisestä.
Avohakkuita suositellaan vältettäväksi vain esityksen johdanto-osassa, joka ei ole päätösesityksen osa.
”Sillä ei ole mitään lainsäädännöllistä merkitystä”, Manner alleviivaa.
”Komissio ei siis esitä avohakkuiden kieltämistä.”
VILLE PORKOLA