Ruokahävikki päivittäistavarakaupoissa väheni – pullonpalautusrahoja voi nyt lahjoittaa ruoka-apuun

Ruokahävikki päivittäistavarakaupoissa on vähentynyt entisestään.

Viime vuonna se oli kokonaismyyntivolyymista noin 0,9 prosenttia, kun se vielä vuonna 2018 oli 1,6 prosenttia, selviää Päivittäistavarakaupan yhdistyksen tiedotteesta.

Vuodesta 2018 lähtien kaupan ruokahävikki on vähentynyt yli 40 prosenttia.

Kauppa onkin mukana YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti puolittamassa ruokahävikkiä vuoteen 2030 mennessä, ja tavoite on yhdistyksen mukaan kaupan osalta jo lähellä.

Tällä viikolla vietettävä Hävikkiviikko muistuttaa jälleen ruoan olevan liian arvokasta hukattavaksi. Tänä vuonna nostetaan esiin erityisesti satokausiajattelu.

Luonnonvarakeskuksen vuodelta 2024 olevien tietojen mukaan vähittäis- ja tukkukaupan osuus koko elintarvikeketjussa syntyvästä ruokahävikistä on noin 13 prosenttia, sama osuus on elintarviketeollisuudella.

Ravitsemuspalveluissa syntyy noin 19 prosenttia hävikistä ja alkutuotannon osuus on noin 10 prosenttia.

Eniten ruokaa menee hukkaan kotitalouksissa, kotona syntyy noin 45 prosenttia koko ruokaketjun ruokahävikistä.

”Kaupan ruokahävikin väheneminen on vahva näyttö pitkäjänteisestä työstä. Samanlaista määrätietoisuutta tarvitaan nyt koko ruokaketjussa erityisesti kotitalouksien ruokahävikin vähentämiseksi”, tutkija Inkeri Riipi Lukesta painottaa tiedotteessa.

K-ryhmän datan perusteella suosituin punalaputetuin eli alennetuin hinnoin myytävien tuotteiden ostopäivä on maanantai. Punalaputetuilla tuotteilla ehkäistään hävikkiä.

K-ryhmän kyselytutkimuksen mukaan suosituimpia punalaputettuja tuotteita ovat leipä, lihatuotteet ja valmisruoka.

Myös tiistaisin ja keskiviikkoisin kuluttajien ostoskoreihin ja -kärryihin päätyy paljon punalaputettuja tuotteita. Vähiten niitä ostetaan perjantaisin.

”Ruokahävikillä on merkittävä ilmasto- ja luontovaikutus. Siksi on tärkeää, että asiakkaamme osallistuvat hävikin vähentämiseen kanssamme. Punalaputetut tuotteet ovat monelle suomalaiselle luonteva osa arjen ruokaostoksia ja samalla keino säästää ruokaostoksilla”, K-ryhmän päivittäistavarakaupan vastuullisuusjohtaja Timo Jäske sanoo tiedotteessa.

Toinen iso päivittäistavarakaupan toimija S-ryhmä kertoo, että se on onnistunut viime vuonna vähentämään merkittävästi ruokahävikkiä.

Viime vuonna ruokahävikki oli 1,2 prosenttia S-ryhmän myynnistä. S-ryhmä onkin havainnut, että hävikin vähenemisellä on toinen puoli.

Vaikka S-ryhmän myymälöillä on yhä laaja ruoka-apuverkosto, se ei riitä kattamaan Suomessa kasvavaa tarvetta ruoka-avulle. Siksi S-ryhmä on avannut uuden tavan auttaa apua tarvitsevia.

Yli 1 200 pullonpalautusautomaatilla ympäri Suomen on mahdollista lahjoittaa pullonpalautusrahat ruoka-apuun.

Lidlissä viime vuonna käyttöön otettu hävikintorjuntakeino on paistopisteen ilta-ale, joka on nipistänyt paistopisteellä syntyvää hävikkiä noin 15 prosentilla.

Kokonaisuudessaan Lidlissä hävikki saatiin vuonna 2025 ennätysmatalalle, kun hävikkiaste laski yli 16 prosentilla 1,24 prosenttiin eli yhtä kiloa kohti hävikkiä syntyy vain hieman yli 12 grammaa.

Juttua täydennetty 23.9.26 klo 8.09 Luken osuudella ja klo 9.12 K- ja S-ryhmän osuudella sekä klo 9.40 Lidlin osuudella.