Ministeriö kerää näkemyksiä maaseudun elinvoiman kohentamiseksi – järjestöt kysyvät, mistä rahat, kun maaseudun kehittämiseltä leikataan yli 137 miljoonaa
Taksipalvelut maaseudulla kokivat toissa hallituskauden liikennepalvelulain uudistuksessa kolauksen. Maaseutupoliittisella selonteolla halutaan välttää samanlaiset sudenkuopat tulevaisuudessa.
Kehitystyön ohella maaseutupoliittisen selonteon tarkoitus on varmistaa, ettei lainsäädännön sivuvaikutuksena koidu hallaa maaseudun elinvoimalle, kuten kävi liikennepalvelulain uudistuksessa takavuosina. Kuvituskuva. Kuva: Saara LaviMaa- ja metsätalousministeriö (MMM) kerää verkkokyselyllä näkemyksiä maaseudun ihmisiltä ja sidosryhmiltä maaseutupoliittisen selonteon valmistelun tueksi. Kyseessä on Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelman mukainen selonteko, jonka työstäminen alkoi joulukuussa poikkihallinnollisen ohjausryhmän nimittämisellä.
Nyt avatulla kyselyllä haetaan tietoa maaseudun arjen pinnasta, kertoo MMM:n neuvotteleva virkamies Antonia Husberg. Verkossa olevaan kyselyyn voi käydä vastaamassa kuka tahansa 22.3. asti.
”Katsotaan yhteiskuntaa ikään kuin maaseutulinssien kautta.”
Kyselyllä halutaan saada selville myös, miten maaseudun sidosryhmät, kuten kansalaisjärjestöt, yritykset ja kuntapäättäjät haluavat osallistua selonteon valmisteluun.
Suomen kylät ry:n toiminnanjohtaja Aleksi Koivisto pitää kyselyn järjestämistä hyvänä asiana. Hän kuitenkin toteaa, että kansalaisjärjestöt olisi ollut hyvä ottaa kiinteäksi osaksi hanketta alusta loppuun asti.
”Kyllä me arvostaisimme sitä, jos maaseutujärjestöt olisi otettu myös osaksi ohjausryhmää.”
Husberg korostaa, että järjestöjä osallistetaan selonteon valmisteluun ja voidaan kuulla ohjausryhmässä. Järjestöillä on lisäksi laaja edustus maaseutupolitiikan neuvostossa (MANE), joka tukee valmistelua ja tuottaa sisältöä selontekoa varten.
”Käykö tässä lopulta niin, että eurot puuttuvat?” Aleksi Koivisto
Pelkona järjestöissä on, että aikeista huolimatta päättäjiltä ei löydy todellista tahtoa maaseudun elinvoimaisuuden kehittämiseen.
Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton (MTK) elinkeinopolitiikka- ja yrittäjyysvaliokunnan sihteeri Simo Tiainen on huolissaan siitä, että vaikka hallitusohjelmassa puhutaan maaseudun kehittämisestä, samalla kuitenkin vähennetään sen rahoitusta merkittävästi.
Hän viittaa kirjaukseen, jonka mukaan maaseudun alueelliselta ja paikalliselta kehittämiseltä vähennetään kansallista rahoitusosuutta 137,5 miljoonaa euroa vuosina 2025–2027.
Tiainen kertoo, että asiaan liittyy suuri huoli siitä, että syntyy kerrannaisvaikutus, joka vähentää lisäksi EU:lta saatavaa osarahoitusta. Koivisto jakaa Tiaisen huolen.
”Käykö tässä lopulta niin, että eurot puuttuvat?”
Husberg tuo esiin maaseutupoliittisen selonteon tärkeyden, sillä edellinen selonteko on vuodelta 2009, ja sen jälkeen yhteiskunta on muuttunut paljon.
”Selonteon tehtävä on nimenomaan antaa kuva siitä, mihin suuntaan ollaan menossa ja tuottaa päättäjille tietoa pitkän aikavälin strategiaa varten.”
Liikennepalvelulain haitallisia vaikutuksia kulkemiseen tai taksipalveluiden saatavuuteen maaseudulla ei osattu ennalta nähdä.
Tähän asti maaseudun kehittämisestä ovat Koiviston mukaan puuttuneet todelliset toimet. Esimerkiksi konkreettinen esitys alueellisesta opintolainan hyvittämisestä maaseudun työvoimapulan helpottamiseksi kaatui viime kaudella eduskunnassa.
”Päättäjät voivottelevat osaajapulaa, mutta kun heille tarjoaa konkreettista ehdotusta, jolla saataisiin lääkäreitä, opettajia ja puheterapeutteja maaseudulle, loppuu poliittinen tahto.”
Koivisto arvostelee päättäjiä siitä, että Etelä-Suomen isojen vaalipiirien ulkopuolelle ei ole riittänyt tarpeeksi tahtoa osoittaa rahaa.
Husbergin mukaan selonteolla tähdätään juuri konkretiaan. Sen avulla pyritään näkemään seurauksia, joita poliittisilla päätöksillä on maaseudun arkeen.
Tästä hän nostaa esimerkiksi toissa hallituskauden liikennepalvelulain uudistuksen, jonka haitallisia vaikutuksia kulkemiseen tai taksipalveluiden saatavuuteen maaseudulla ei osattu ennalta nähdä.
Uudistus huojentaisi pelkoja siitä, että monet maaseutukunnat ovat vaarassa menettää tulevaisuudessa kiinteät sote-palvelunsa.
Suomen kylät ry:llä on näkemys siitä, mikä olisi maaseudun elinvoimalle tärkeää. Konkreettinen toimi olisi esimerkiksi kuntien valtionosuuksien lähikoululisän käyttöönotto, jolla turvattaisiin kyläkoulujen elinvoima. Näin vähennettäisiin Koiviston mukaan alueellista eriarvoisuutta ja oppimistulosten eriytymistä.
Koivisto näkee myös pilkahduksia siitä, että tahtoa todellisiin muutoksiin voi löytyä. Hän kertoo, että tällä hetkellä tehdään hartiavoimin töitä, jotta kevään kehysriihessä saataisiin läpi investointiavustus liikkuvia sote-palveluyksikköjä varten.
”On saatu hallituspuolueilta tukea sille. Sitä on kymmenen vuotta yritetty, ja nyt näyttää hyvältä.”
Uudistus huojentaisi pelkoja siitä, että monet maaseutukunnat ovat vaarassa menettää tulevaisuudessa kiinteät sote-palvelunsa.
Hyvinvointialueet voisivat hakea sosiaali- ja terveysministeriöltä tukea kyläpalvelubussia varten, joka kiertäisi kirjastoauton tavoin ja veisi esimerkiksi sairaanhoitajien vastaanottoa ihmisten ulottuville.
MMM:n maaseutupoliittisen selonteon sidosryhmäkysely
- Osaston luetuimmat
