Hyvinvointialueet tekevät ensi vuonna 846 miljoonaa euroa alijäämää – täällä alijäämää tulee eniten asukasta kohti
Hyvinvointialueet tekevät ensimmäisenä vastuuvuotenaan keskimäärin noin 174 euroa alijäämää asukasta kohti.
Hyvinvointialueet ottavat vastuun terveydenhoidosta vuoden alussa. Kuva: Sanne KatainenEnsi vuoden alussa sote- ja pelastuspalveluiden järjestämisvastuun ottavat hyvinvointialueet aloittavat haasteellisessa taloudellisessa tilanteessa.
Hyvinvointialueiden talousarvioista selviää, että yhteensä 21 aluetta tekisi ensi vuonna noin 846 miljoonaa euroa alijäämää.
Absoluuttisesti eniten alijäämää tulisi suurimpiin hyvinvointialueisiin kuuluvilla Pohjois-Pohjanmaalla ja Länsi-Uudellamaalla sekä keskisuuressa Kymenlaaksossa. Pohjois-Pohjanmaalla alijäämää kertyisi ensi vuonna 100 miljoonaa euroa, Länsi-Uudellamaalla 71 miljoonaa ja Kymenlaaksossa 80 miljoonaa euroa.
Suhteutettuna hyvinvointialueen asukaslukuun Kymenlaakso nousee puolestaan alijäämässä omaan sarjaansa. Kymenlaaksolaista kohti alijäämää kertyisi talousarvion mukaan vajaat 500 euroa, kun kaikkien hyvinvointialueiden asukaskohtaisen alijäämän keskiarvo on noin 174 euroa.
Asukaslukuun suhteutettuna alijäämässä kielteisessä mielessä esiin nousevat myös Kainuun ja Keski-Uudenmaan alueet.
Kainuussa alijäämää kertyisi ensimmäisenä järjestämisvuotena noin 350 euroa kainuulaista kohti, kun taas Keski-Uudellamaalla luku on noin 325 euroa per asukas.
Vain Pohjois-Savossa talousarvio kääntyisi ylijäämäiseksi.
Vain Pohjois-Savossa talousarvio kääntyisi ylijäämäiseksi noin 2,66 miljoonalla eurolla.
Pohjois-Savon jälkeen paras absoluuttinen taloustilanne näyttäisi olevan ensi vuonna Päijät-Hämeessä ja Keski-Pohjanmaalla. Keskisuuressa Päijät-Hämeessä alijäämää kertyisi vain 1,4 miljoonaa euroa, ja Suomen pienimmällä hyvinvointialueella Keski-Pohjanmaalla noin 8 miljoonaa euroa.
Asukasta kohti taloustilanne on parhain luonnollisesti ainoan ylijäämän tekevässä Pohjois-Savossa, jossa ylijäämää syntyisi arvion mukaan 11 euroa per asukas. Pienimmät suhteutetut alijäämät kertyisivät Päijät-Hämeessä, Pohjois-Karjalassa ja toiseksi suurimmassa hyvinvointialueessa eli Varsinais-Suomessa.
Päijät-Hämeessä alijäämää tulisi noin seitsemän euroa asukasta kohti, Pohjois-Karjalassa 73 euroa ja Varsinais-Suomessa 104 euroa.
Hyvinvointialueet joutuvat heti toiminnan alkaessa miettimään talouden sopeuttamistoimenpiteitä. Esimerkiksi Länsi-Uudellamaalla hyvinvointialueen talous pyritään saamaan tasapainoon vuoteen 2025 mennessä.
Vuodelle 2024 Länsi-Uusimaa on suunnitellut noin miljoonan alijäämän, joka kääntyisi ensi vuonna tehtävän tasapainottamisohjelman avulla vuodelle 2025 noin 69 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi. Tällä hyvinvointialue aikoo kuitata ensi vuonna kertyvän alijäämän.
Hyvinvointialueiden rahoitus tulee perustumaan valtion budjetista saataviin rahoihin, joita hyvinvointialueille on varattu ensi vuonna noin 22,5 miljardia euroa. Keskimäärin suomalaista kohti rahoitus tekee 4 080 euroa.
Asukaskohtaisesti rahoitus vaihtelee eri alueiden välillä suuresti. Kainuussa rahoitusta on 5 180 euroa, Etelä-Savossa 5 075 euroa ja Lapissa 4 860 euroa asukasta kohti, mitkä ovat suurimpia hyvinvointialueiden asukaskohtaisia rahoituksia.
Vähiten rahoitusta asukasta kohti saavat Uudenmaan hyvinvointialueet. Länsi-Uudellamaalla luku on 3 416 euroa, Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella 3 469 euroa sekä Keski-Uudellamaalla 3 640 euroa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
