Jussi Halla-aho mukaan presidenttikisaan: ”Useimmilla suomalaisilla varmaan on käsitys siitä, kuka minä olen”
Halla-ahon mukaan presidentin valtaoikeuksista keskustelu on huono idea vaalien alla ja varsinkin ehdokkaiden kesken.
Jussi Halla-aho kertoi ehdokkuudestaan perjantaina julkaisemallaan videolla. Kuva: Jaana KankaanpääPerussuomalaisten kansanedustaja ja entinen puheenjohtaja Jussi Halla-aho kertoi perjantaina julkaisemallaan videolla olevansa käytettävissä puolueensa presidenttiehdokkaaksi.
Perussuomalaisten puoluekokous järjestetään Tampereella 12.–13. elokuuta. Siellä tehdään myös päätös puolueen osallistumisesta presidentinvaaleihin.
Halla-ahon tuki puolueessa on vankkaa. MT:n torstaina tekemän soittokierroksen mukaan jokainen perussuomalaisten piirijohtaja tukee häntä puolueen presidenttiehdokkaaksi.
Kukaan ei nimennyt toista ehdokasta, tai jättänyt kantaansa sanomatta.
Tullessaan valituksi Halla-aho olisi Hjallis Harkimon (Liik.) lisäksi vasta toinen puolueen ehdokkaaksi presidentinvaaleihin nimetty henkilö.
Toistaiseksi gallupkärjet Pekka Haavisto ja Olli Rehn ovat asettuneet kannattajayhdistysten ehdokkaaksi. Samasta on vihjaillut myös ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola.
”Äänestäjien kannalta olen siinä mielessä helpompi ehdokas, että olen ollut hyvin näkyvästi esillä viimeiset 15 vuotta. Useimmilla suomalaisilla varmaan on käsitys siitä, kuka minä olen, ja monilla varmaan on minusta jopa mielipide”, Halla-aho sanoo.
MT:lle Halla-aho kertoo, että olisi presidenttinä ”hyvin samannäköinen henkilö kuin olen ollut muissakin poliittisissa tehtävissä, ottaen tietenkin huomioon, minkälaiset puitteet presidentin tehtävä sille asettaa.”
Videollaan hän sanoi olevansa soveltuva henkilö presidentiksi, koska hänellä on ”koulutuksensa, työnsä ja harrastuneisuutensakin vuoksi laaja-alaista, historiallista ja ajankohtaista ymmärrystä siitä turvallisuuspoliittisesta ympäristöstä, jossa elämme.”
Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin tulevasta valtiovierailusta virinneeseen keskusteluun presidentin valtaoikeuksista ja roolista Halla-aho ei tahdo ottaa kantaa.
”Pidän Niinistön toimintaa vallitsevan perustuslain oloissa ihan asiallisena. Perustuslaki kuitenkin aika selkeästi sanoo, että ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan johtaa tasavallan presidentti, ja hän on myös valtionpäämies”, Halla-aho sanoo.
Viime keskiviikkona Paavo Lipponen arvosteli MT:ssä presidentti Niinistöä perustuslain hengen rikkomisesta, kun hän ei kutsunut istuvaa pääministeriä torstaiseen tapaamiseensa Bidenin kanssa.
Vastaava keskustelu käytiin myös taannoisen, Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin vierailun yhteydessä. Halla-ahon mielestä keskustelu on tarpeeton.
Suomen ulkopolitiikan johtojärjestys on Halla-ahon mielestä perustuslain mukaan selvä. Niinistön tavoin hän tulkitsee, että paino on ensiksi mainitulla presidentillä.
”Aina kun käsitellään sellaisia asioita jotka tulevat valtioneuvoston ja eduskunnan ratkaistaviksi, niin niillä varmasti on se rooli, joka niille kuuluu.”
Halla-ahon mukaan presidentinvaalien alla on ylipäänsä huono hetki spekuloida presidentin valtaoikeuksilla.
"Erityisen huono ajatus on se, että presidentiksi pyrkivät henkilöt alkaisivat esittää mielipiteitään presidentin valtaoikeuksista”, hän lisää.
”Tämä on sellainen asia joka pitäisi käsitellä ihan rauhassa valtioneuvoston tasolla ja eduskunnassa riippumatta siitä, kuka on presidenttinä. Yleensähän näyttää olevan niin, että laajoja valtaoikeuksia kannatetaan puolueesta riippumatta silloin, kun presidenttinä on oma henkilö.”
- Osaston luetuimmat
