• Veistäjä ikuisti muotovaliot

    Anton Ravander-Rauas muotoili pienoisveistoksen ayrshiresonni Littoisten Prinssistä Westerkullan kartanossa Kirkkonummella vuonna 1955. HELSINGIN YLIOPISTOMUSEO
    Anton Ravander-Rauas muotoili pienoisveistoksen ayrshiresonni Littoisten Prinssistä Westerkullan kartanossa Kirkkonummella vuonna 1955. HELSINGIN YLIOPISTOMUSEO Kuva: Viestilehtien arkisto
    Uutiset
    10.2.201415:00
    Maikki Kulmala

    Yli neljänkymmenen vuoden aikana, vuosina 1927–1969, kuvanveistäjä Anton Ravander-Rauas ikuisti eläinmuotokuviinsa kuuluisia hevosia, ravikuninkaallisia, ennätyslehmiä, huippusonneja ja muita valioyksilöitä.

    Taiteilija kuvasi teoksissaan kaikki muut suomalaiset kotieläinlajit, mutta yhtään kissaa ei hänen tuotannossaan ole.

    Yliopistomuseon näyttelyssä on 40 niistä 112 originaaliveistoksesta, jotka Ravander-Rauas luovutti yliopiston maatalousmuseolle Viikkiin vuonna 1971 kuvanveistäjäveistäjäuransa päätettyään. Maatalousmuseo suljettiin vuonna 2011, ja muotokuvat jäivät yleisön ulottumattomiin.

    Näyttelyssä on 32 täysplastista veistosta ja kahdeksan reliefiä. Hevosmuotokuvista kuuluisimpia ovat C.G.E. Mannerheimin lämminveriset ratsut Andermann ja Kate sekä suomenhevosten kuuluisa kantaisä, huippujuoksija ja ravikuningas Murto.

    Kaikki suomenkarjaa edustavat lehmärodut ovat näyttelyssä mukana sekä joitakin kuuluisia ayrshire-rodun yksilöitä, kuten huippusonnit Littoisten prinssi ja Mäkimattilan Inssi.

    Koirista esillä on muun muassa saksanpaimenkoira Sotakoira Marski, jonka valoksilla hankittiin varoja sotasokeiden auttamiseksi.

    Ravander-Rauaksen ensimmäinen veistos oli vuonna 1927 valmistunut Metso soitimella. Sitä seurasivat kennelharrastuksen innoittamina tuttaville tehdyt koiraveistokset. Myös hänen uransa viimeinen teos kuvasi koiraa, vuonna 1969 valmistunut muotokuva suomenajokoira Linistä.

    Maataloushallitus tilasi Ravander-Rauakselta veistokset Suomen kotieläinlajeista 1930-luvulla koulujen opetusmateriaaliksi. Eläinmuotokuvia häneltä tilasivat myös eri eläinjalostusyhdistykset ja ministeriöt lahja- ja muistoesineiksi.

    Kotieläinmuotokuvat on valettu kipsiin, yleensä kokoon 1:6. Useimmat niistä on myös väritetty mallien luonnollista olemusta vastaaviksi.

    Ravander-Rauas teki myös joitakin julkisia veistoksia. Niistä tunnetuin on pronssiin valettu, vuonna 1965 valmistunut Pässi Savonlinnan Tallisaaressa, Olavinlinnan kupeessa.

    Ravander-Rauaksen Muotovalioita on Helsingin yliopistomuseon viimeinen näyttely museon nykyisissä tiloissa Arppeanumissa. Museon uusi päänäyttely avautuu Helsingin yliopiston päärakennuksessa maaliskuun lopulla 2015.

    MAIKKI KULMALA

    Muotovalioita – Anton Ravander-Rauaksen eläinmuotokuvia

    vuosilta 1927–1969. Helsingin yliopistomuseo Arppeanum,

    Snellmaninkatu 3. 1.6. asti.

    Avaa artikkelin PDF

    Artikkelin aiheet
    Anton Ravander-Rauas
    kuvanveisto
    eläinmuotokuvat
    hevoset
    Helsingin yliopistomuseo
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 5

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

    • 6

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria

    • 7

      Yhteiskunta | Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö kasvaa, vaikka nuorempien on vähentynyt – professori kertoo syyn

      Tilaajalle