• EU-maat pääsivät sopuun koronamatkustusrajoitusten kriteereistä, mutta jäsenmaat päättävät itse niiden soveltamisesta

    Komission ehdotuksen mukaan matkustamista toisiin EU-maihin ei saisi rajoittaa, jos uusia tapauksia todetaan kahden viikon ajanjaksolla sataatuhatta ihmistä kohti enintään 50.
    Yhteisten kriteerien on tarkoitus auttaa koordinoimaan jäsenmaiden koronatoimia aiempaa yhdenmukaisemmiksi. LEHTIKUVA/AFP
    Yhteisten kriteerien on tarkoitus auttaa koordinoimaan jäsenmaiden koronatoimia aiempaa yhdenmukaisemmiksi. LEHTIKUVA/AFP 
    Uutiset
    13.10.202015:01
    STT

    Euroopan unioni on päättänyt yhteisistä kriteereistä, joiden perusteella matkustusrajoituksia voidaan koronaviruksen suitsimiseksi määrätä. Päätöksen tekivät jäsenmaiden eurooppaministerit tapaamisessa Luxemburgissa.

    Uusien kriteerien avulla pystytään tekemään yhteisiä linjauksia siitä, mitkä EU:n osat katsotaan riskialueiksi.

    Kriteerit ovat ennen kaikkea suosituksia, ja jäsenmaat tekevät itse omat päätöksensä siitä, miten ne määräävät matkustusrajoituksia. Yhteisten kriteerien on tarkoitus auttaa koordinoimaan jäsenmaiden koronatoimia aiempaa yhdenmukaisemmiksi. Tähän asti maat ovat tehneet parhaiksi katsomiaan päätöksiä, mistä on seurannut kohtalaisen sekava eri linjausten kudelma.

    Eurooppaministerien keskustelujen aiheina ovat koronakoordinaation lisäksi todennäköisesti myös EU:n ja Britannian kauppaneuvottelut, oikeusvaltiokysymykset ja EU:n monivuotinen budjetti.

    EU-komissio ehdotti syyskuun alussa matkustusrajoituslinjausten yhtenäistämistä, koska se piti nykyistä tilannetta liian sekavana ja kansalaisille hankalana. Komissio katsoi, että koronapandemiasta johtuville rajoituksille pitäisi määrittää yhteiset arviointiperusteet ja raja-arvot.

    Vielä ei ole tiedossa, muuttuiko ministerien hyväksymä kriteeristö siitä, mitä komissio ehdotti.

    Komission ehdotuksen mukaan matkustamista toisiin EU-maihin ei saisi rajoittaa, jos uusia tapauksia todetaan kahden viikon ajanjaksolla sataatuhatta ihmistä kohti enintään 50. Toinen edellytys on, että lähtömaassa tehdään viikoittain yli 250 koronatestiä sataatuhatta asukasta kohti.

    Suomi asetti omassa liikennevalomallissaan vihreän valon rajan enintään 8–10 tapaukseen sataatuhatta henkilöä kohti.

    Komission mallissa vihreä valo annettaisiin alueille, joilla uusia koronatapauksia on 14 vuorokauden aikana ilmoitettu alle 25 kappaletta sataatuhatta ihmistä kohti. Oranssi valo koskisi alueita, joilla tapauksia on alle 50. Punainen valo koskisi yli 50 tapauksen alueita. Harmaiksi jäävät alueet, joilta tietoa ei ole tarpeeksi.

    EU-maat eivät saisi evätä muista EU-maista matkustavien maahanpääsyä. Punaiseksi tai harmaaksi luokitellulta alueelta matkustavilta voisi vaatia joko karanteeniin menoa tai testin teettämistä saapumisen jälkeen.

    Välttämättömän tehtävän tai tarpeen vuoksi matkustavilta – kuten kriittisiä ammatteja harjoittavilta työntekijöiltä, rajatyöntekijöiltä ja lähetetyiltä työntekijöiltä, opiskelijoilta tai toimittajilta, jotka suorittavat tehtäviään – ei komission ehdotuksessa vaadittaisi karanteenia.

    Artikkelin aiheet
    Euroopan unioni
    matkustusrajoitukset
    koronavirus
    komission ehdotus
    liikennevalomalli
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 5

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

    • 6

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria

    • 7

      Yhteiskunta | Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö kasvaa, vaikka nuorempien on vähentynyt – professori kertoo syyn

      Tilaajalle