”Hankkeet ja tuet pilaavat yrittämisen”
Yrittäjä Anu Peltola keräilee suomalaisia tuotteita toimitettavaksi maailmalle. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoVerkkokauppa fromFinland.fi:n toimitusjohtaja Anu Peltola lyttää maaseudun hankkeet.
”Hankkeilla on 20 vuotta syydetty vähintään satoja miljoonia markkoja hillojen kehittämiseen. Tulos on nolla kansainvälisesti myyvää hilloa. Täällä ongelmanratkaisijoiden Suomessa vain hakataan päätä seinään.”
Hankkeiden tilalle tarvitaan ajattelutapojen muutos, Peltola sanoo.
”Hanke on turha, koska hanke on tulokseton”, hän tiivistää.
Peltola kuvailee Suomea keskusliikelandiaksi. Tuotteiden pitää olla halpoja, joten niiden raaka-aineidenkin pitää olla.
Suomessa aasialaiset poimivat marjat halvalla metsästä. Sitten ne myydään sellaisenaan.
Hinta on ainoa tapa kilpailla asiakkaista, Peltola sanoo.
”Marjoista voisi rakentaa luksustuotteen. Silloin kerääjille voisi maksaa kunnolla. Mutta silloin pitäisi ymmärtää, miten luksustuote rakennetaan. Nyt ruotsalaiset ostavat meidän marjamme jalostettavaksi.”
”Maa, joka ei jalosta raaka-aineitaan, on kehitysmaa”, Peltola sanoo. ”Ovatko kaikki tuet tehneet Suomesta Afrikan?”
Hän kertoo esimerkin. Tuottaja lähetti erän tuotteita, joissa itse liimattu etiketti oli leikattu miten sattuu ja liimattu vinoon.
Tuottajan vastaus Peltolan palautteeseen oli: ”Kuule mulle tulee elykeskuksesta rahaa talon jokaisesta neljästä nurkasta. Mä en mee konkkaan, vaikkei nää myisikään.”
Toinen esimerkki on tuotteesta, jonka säilykepurkissa on molemmissa päissä avausmekanismi tai etiketti on väärinpäin.
Yrittäjän vastaus kuvastaa Peltolan mukaan yleistä ajattelumallia: ”Selvitimme asiaa linjalla ja sisältö on ihan kunnossa”.
”Tuote ei ole yhtään arvokkaampi kuin miltä se näyttää”, Peltola sanoo. Hänen mukaansa suomalaisten pientuottajien tuotteet ovat kunnossa, mutta pakkauksissa mättää pahemman kerran.
Peltola kertoo taas esimerkin.
Lappilainen yrittäjä pakkasi lakkahillonsa patenttikorkilliseen lasipurkkiin. Verkkokauppa myi sitä Saudi-Arabiaan ja New Yorkin hienostoalueille.
Yrittäjän mielestä purkki oli hankala. Hillo on helpompi pakata tavalliseen lasitölkkiin.
Peltolan suostutteluista huolimatta yrittäjä vaihtoi pakkausta. ”Nyt hilloa ei myydä ollenkaan.”
”Tuote, joka sillipurkissa maksaa 8,20, voisi desingkristallipurkissa maksaa 80 euroa. Ja menisi paremmin kaupaksi”, Peltola puuskahtaa.
Peltolan mukaan tilanne ei ole missään muualla tällainen. ”Ei me ainakaan Pisa-tutkimusten mukaan olla tyhmempiä kuin muut. Ja koulutus on ykkösluokkaa.”
”Meidän pitäisi olla ahneempia, haluta enemmän!”
Peltolan keinot tuotteiden menekin parantamiseksi ovat koulutuksen lisääminen ja yhteistyö. Hän vaatisi yritystukien edellytykseksi koulutusta tuotteistamisesta ja brändin rakentamisesta.
Kuntien neuvonnan pitäisi kerätä yrittäjiä yhteen ja luoda brändejä paikallisuuden ympärille. ”Koottaisiin vaikka Mikkelin näköisiä tuotteita. Ryhmä palkkaisi graafisen suunnittelijan ja markkinoijan.”
Kun ammattilainen hoitaisi markkinoinnin, yrittäjän aika vapautuisi tuotteen tekemiseen. Tuotteen saatavuus paranisi.
”Toimitukseen ei tulisi katkoja, kun yrittäjän ei tarvitsisi samaan aikaan olla markkinoilla, hoitaa revontulimatkailijoita, liimailla etikettejä ja keitellä hilloa.”
HANNA SALONEN
Maa, joka
ei jalosta
raaka-aineitaan,
on kehitysmaa. Ovatko kaikki tuet tehneet Suomesta Afrikan?«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat