

Lääkäriajat ovat usein melko lyhyitä, joten ilman minkäänlaista valmistautumista vastaanottoaika kuluu melko nopeasti, eikä käynnistä saa välttämättä irti parasta mahdollista hyötyä.
Kun potilas on menossa lääkärin vastaanotolle, Lääkäriliiton johtaja, pitkän uran tehnyt lääkäri Heikki Pärnänen kannustaa merkitsemään muistiin oireet, joiden takia vastaanotolle hakeutuu, miten pitkään oireet ovat kestäneet sekä sen, kytkeytyvätkö oireet joihinkin erityisiin tilanteisiin, kuten vuorokaudenaikaan, liikkumiseen, ruokailuun tai tiettyyn asentoon.
”Ne ovat niitä asioita, joita lääkäri haluaa tietää, kun uusia oireita selvitellään.”
Se, miten kauan oireet ovat kestäneet, on yllättävän tärkeä asia. Jos vaikkapa oireet ovat kestäneet jo vuoden verran, on todennäköistä, ettei tällöin kyse ole ainakaan mistään nopeasti etenevästä sairaudesta.
”Jos taas oireet ovat jatkuneet kaksi kuukautta ja ne ovat koko ajan pahentuneet, se on ihan toinen juttu”, Pärnänen muistuttaa.

Lääkäriä kiinnostava tieto eroaa hieman eri vastaanottotilanteissa. Jos vastaanottokäynnissä on kyse pitkäaikaissairauden seurannasta, keskitytään lähinnä ihmisen vointiin, mahdollisiin ongelmiin hoidon toteuttamisen suhteen sekä mahdollisiin haittavaikutuksiin.
Vastaanottotilanteesta riippumatta monella meistä saattaa olla mielessä joskus pitkäkin lista kysymyksiä, joihin haluamme lääkäriltä vastauksen. Pärnänen kannustaa listaamaan itselleen tällaisia kysymyksiä, jos niitä on ennen vastaanottoa mieleen tullut.
Ehkä hieman yllättäen lääkäriä kiinnostaa myös se, mikä potilaan saa mahdollisesti pitkäänkin samanlaisena jatkuneiden oireiden vuoksi juuri nyt tulemaan vastaanotolle. Tuo syy voi olla vaikkapa lähiomaisen sairastuminen tai muu vastaava seikka.