Kiinan valtava kotieläintuotantosektori on kiintoisa ilmiö maassa, jolle vesivarannot eivät ole itsestäänselvyys.
Mudanjiangin kaupunkiin Venäjän markkinoita varten rakenteilla oleva 100 000 lehmän jättinavetta on kiinalaisen maatalouden viimeisin voimannäyte.
Jos lypsyssä olisi 85 prosenttia lehmistä, hörppäisi navetta päivittäin 8 800 kuutiometriä eli noin 3,5 olympiakokoisen uima-altaan verran vettä.
Laskelma ei voi mennä muuta kuin pieleen, mutta se antaa käsityksen meganavetan vedenkulutuksen suuruusluokasta.
Ehkä pian rullaa Euraasian ihmekone: Venäjä tarjoaa Kiinan käyttöön runsaat raaka-ainevarantonsa ja Kiinan kellokoneistosta suolletaan takaisin juustoa ja jugurttia.
Niin on jo tehtykin: Kiina investoi Venäjän Kaukoitään vauhdikkaammin kuin maa itse.
Kiinalainen yhtiö solmi vastikään 49-vuotisen sopimuksen, jonka nojalla Venäjä vuokraa yhtiölle Siperiasta 200 000 hehtaaria maata viljelykäyttöön.
Venäjällä muhii valtava varanto viljelykelpoista maata, jota peltopulasta kärsivä Kiina muokkaa mielihyvin.
Lisäksi Siperiassa asuu valmiiksi paljon kiinalaisia, joten maaperällä ei tarvitse ihmetellä – toisin kuin epävarmassa Afrikassa, jossa moni aloitetuista maataloushankkeista epäonnistuu.
Siperiassa on muutakin, mitä Pohjois-Kiinassa otettaisiin ilolla vastaan: Maailman suurin makeavetinen järvi, Baikal, sijaitsee noin 700 kilometrin päässä rajasta.
Vesilinja Kiinaan olisi huikean kallis projekti, mutta ottaen huomioon maataloustuotannon mittakaavan ja hupenevat vesivarat, sininen kulta voi kenties osoittautua tulevaisuudessa vaivan arvoiseksi.
Tuulikki Viilo