Kalaa ei voi syödä liikaa
Kalajokelainen Juha Vierimaa maistattaa nahkiaisia Lauri Knuutilalle Oulaisista. Eila Rantasuomela (vas.), Saara Rihlo ja Valio Takalo-Eskola ovat jo maistaneet. Pekka Fali Kuva: Viestilehtien arkistoLIMINKA (MT)
”Roskakalasta puhuminen kannattaisi lopettaa. Esimerkiksi särki sisältää ihmisille välttämättömiä ja hyödyllisiä rasvahappoja moninkerroin enemmän kuin monet terveysvaikutteisiksi mainostetut tuotteet”, toiminnanjohtaja Outi Kaski lataa.
Kaski luettelee syitä, miksi kalaa pitäisi syödä kaksi tai kolme kertaa viikossa: sydämen ja verisuonten terveys, syövän ehkäisy, ihon kimmoisuus..
”Oikeastaan kalaa ei voi syödä liikaa, kunhan muistaa vaihdella kalalajeja.”
Liian vähäksi kalan saanti jää sen sijaan monilla.
”Me saamme ruuastamme omega-6-rasvahappoja moninkertaisen määrän tarpeestamme. Omega-3:n saantia pitäisi lisätä roimasti, jotta suhteet olisivat oikeat.”
Kaski sanoo, että elimistössä on koko ajan meneillään rakennustyö, jossa omega-6 toimii hajottajana ja omega-3:n rakentajana.
Niitä pitäisi saada yhtä paljon.
Omega-3:n paras lähde ovat levät, kalat ja äyriäiset. Levää tuskin moni viitsii syödä riittäviä määriä. Siksi kala on ylivoimainen.
Pro Agria Oulun yhteydessä toimiva Oulun Kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Kaski on vienyt kalan ilosanomaa moniin paikkoihin. Tällä kertaa kuulijoina on tavallista asiantuntevampaa joukkoa, sillä meneillään on Maaseudun Sivistysliiton ja Eläkeliiton Pohjois-Pohjanmaan piirin ”Kalasta kivasti! Kalastuskulttuuri tutuksi” -seminaari.
Tämä ikäpolvi on kalastanut ja syönyt kalaa koko ikänsä.
Huoli onkin nyt siitä, miten kalan kalastusharrastus ja kalan arvostus saadaan siirrettyä uusille polville.
Tätä pohtii muun muassa vapaa-ajan kalastaja Reijo Härkman.
”Yksi sukupolvi tässä välistä on menetetty.”
Kuusamon kalastajien terveiset saadaan videolta. Juha Korhonen kiittää Kuusamon olosuhteita kalastajille tavanomaista paremmiksi.
Siitä suuri ansio lankeaa kalastajien yhteistyölle ja Kuusamon uudelle kalatalolle, jossa muun muassa pakastus sujuu tehokkaasti.
”Tänne mahtuisi enemmänkin kalastajia.”
Korhonen muistuttaa myös siitä, että kalastus hoitaa järviä, kun kalojen mukana otetaan ravinteita.
Perämerellä kalastajat ovat kuitenkin ahtaalla. Ammattikalastaja Timo Matinlassi Simosta kertoo sukunsa kalastaneen jo 1600-luvulla, mutta nyt tulevaisuus näyttää synkältä.
Hylkeitä on aivan liikaa. Ne ovat lisäksi oppineet, ettei ihmistä tarvitse pelätä. Vaelluskalojen boikotti taas hankaloittaa siian ja ennen kaikkea lohen myyntiä.
Maaseudun Sivistysliiton Syökkö nää lähiruokaa? -hanke järjesti yhdessä Eläkeliiton Pohjois-Pohjanmaan piirin kanssa Kalasta kivasti! Kalastuskulttuuri tutuksi -seminaarin keskiviikkona Vihiluodon Kalan tiloissa.
JOUKO RÖNKKÖ
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat