Kaipolan lopettaminen ei tuoreeltaan eduskuntaa heilauttanut. Vilhelm Junnila (ps.) sentään muisteli verokirjansa joskus olleen Naantalin jalostamolla. Hän patisti hallitusta jatkamaan kunniakkaan jalostamon elämää.
Eduskunnan saliin mahtuu nykyisin kerrallaan kolme kahdeksasta edustajasta. Jämsästä on valittu peräti kaksi edustajaa. Kummankaan puoluejohto (ps., sd.) ei katsonut heitä tarvittavan kyselytunnilla Kaipola-päätöksen jälkeen.
Ei tarvittu myöskään Keski-Suomen paperimiestä Juho Kauttoa (vas.).
Ikäpuhemies Erkki Tuomioja (sd.) sentään vaati jossain, että valtion pitää ottaa Kaipolan tehtaat haltuunsa. Siis Suomen valtio ryntäisi sanomalehtipaperia tulviville maailmanmarkkinoille.
Metsäteollisuutta ja öljynjalostusta ajetaan ryminällä alas. Vihreiden luulisi hihkuvan ja hyppivän riemusta.
Kovin siellä ollaan huikeasta menestyksestä hiljaa. Puheenjohtaja Maria Ohisalo iloitsi sen sijaan suurena voittona, kun hallitus päätti nostaa ohjelmansa mukaisesti turpeen veroa samassa suhteessa muiden fossiilisten polttoaineiden kanssa.
Hannu Hoskonen (kesk.) noudatti kerkeästi vihreiden tanssiinkutsua. Mutta kun muistellaan kokoomuksen ryhmänjohtajan Kai Mykkäsen turvepuheita, olisiko vihersinipuna tyytynyt enää tällaiseen veronkorotukseen?
Lähes 90 000 ihmistä allekirjoitti pikavauhtia vesilaitosten yksityistämisen kieltävän kansalaisaloitteen. Kaikki puolueet kannattavat voimakkaasti.
Toimi Kankaanniemi (ps.) esitti jykevän katsauksen kiistan alkupisteestä, Jyväskylän yksityistämissuunnitelmasta. Toimikaan ei tiedä, miten kuntia voitaisiin laillisesti estää myymästä omaisuuttaan.
Heikki Auton (kok.) mielestä pitää oppia myymään vettä ulkomaille lasi kerrallaan.
Mutta kun aikanaan Helsingin kaupunki rupeaa myymään Päijännettä vedettömiin maihin tankkilaivallinen kerrallaan, ollaanko Asikkalassa erityisen onnellisia?
Kirjoittaja on vapaa toimittaja.