Viljelijäperheiden veronalaisista tuloista kertyy entistä suurempi osa palkkatöistä maatilan ulkopuolella.
Työtulot ovat jo keskimäärin suuremmat kuin maataloudesta saatavat ansio- ja pääomatulot.
Tulokehitys kääntyi uuteen järjestykseen viime vuosikymmenellä.
Vielä vuonna 2000 puolisoiden ansio- ja pääomatulot maataloudesta olivat kaikista tuloista keskimäärin 37 prosenttia, josta ne supistuivat 31 prosenttiin vuonna 2011.
Työtuloille kävi päinvastoin. Niiden osuus kipusi samaan aikaan 32 prosentista 36 prosenttiin.
Palkkatulojen suhteellisen osuuden kasvu johtuu sekä maatalouden rakenteen muutoksesta että heikosta tulokehityksestä, yliaktuaari Hannu Maliniemi Tilastokeskuksesta arvioi. Palkkojen kehitys on ollut maataloustuloa parempi.
”Kun maatalouden tulot ovat reaalisesti tippuneet, on pakkokin hakea ansioita tilan ulkopuolelta.”
Noin 15 prosenttia viljelijäpuolisoiden tuloista muodostuu pääasiassa muusta yrittämisestä kuin varsinaisesta maataloudesta. Pienimuotoinen yritystoiminta voidaan tiloilla sisällyttää osaksi maataloustuloa.
Yleisintä työssäkäynti on kasvinviljelytiloilla. Tyypillisesti ainakin toinen puolisoista hankkii perheelle myös palkkatuloja.
Lisätuloja tarvitaan ennen kaikkea maataloutta osa-aikaisesti harjoittavilla kasvinviljelytiloilla. Vuonna 2010 reilu puolet kaikista tiloista sai alle neljänneksen tuloistaan maataloudesta.
Päätoimisina voidaan pitää maatiloja, joilla viljelijäpuolisoiden kokonaistuloista yli puolet tulee maataloudesta. Vuonna 2010 päätoimisia oli kolmannes kaikista tiloista. Päätoiminen tuotanto keskittyy valtaosin kotieläintiloille.
Maatalous ei tilastojen valossa ole hyvä rahasampo. Kokonaistulot olivat vuonna 2010 sitä pienemmät mitä päätoimisempaa maatalouden harjoittaminen oli.
TARJA HALLA