Työelämän lainvalmistelua läheltä seuraava virkamies myöntää, että jumiutuneen tilanteen aistii.
"Tämä on työtä siinä missä mikä työ tahansa. Asiat on linjattu hallitusohjelmassa, ja nyt etsitään parhaita mahdollisia toteuttamistapoja."
Palkansaajajärjestöissä pidetään äärimmäisen tärkeänä mahdollisuutta vaikuttaa leikkausten tekemiseen, ja siinä aiotaan olla mukana.
"Kyllä me mieluummin olemme etsimässä yhteisiä keinoja, jotta vähiten kirpaiseva malli löytyy, ja pienimmän pahan periaatteella pitää päästä eteenpäin", sanoo johtaja Maria Löfgren Akavasta.
Ilmapiiriä kiristänee vielä pitkään se, että hallitus latoi viime viikolla pöytään yksipuoliset suunnitelmansa kilpailukyvyn parantamiseksi. Palkansaajajärjestöillä on vielä mahdollisuus esittää vaihtoehtonsa, sillä ne saivat perjantaina pääministeriltä lisäaikaa 30. syyskuuta saakka.
Kuin sovinnon eleenä palkansaajajohtajat tapasivat eduskunnassa hallituspuolueiden edustajia kahvikupin äärellä.
Työmarkkinoiden jumiutunut tilanne ei vaikuta työelämän isoon uudistukseen, paikallisen sopimisen lisäämiseen, uskoo selvitysmies Harri Hietala.
"Kaikista vaikeuksista huolimatta ajankohtainen tilanne ei ole pysyvä olotila", Hietala sanoo ja muistuttaa, että nyt ollaan rakentamassa kauaskantoista uudistusta.
Sekä työnantaja- että työntekijäpuolen kanssa keskusteluita käynyt Hietala arvioi, että yleinen suhtautumistapa paikalliseen sopimiseen on periaatteessa myönteinen. Painotuserot tulevat näkyviin, kun keskusteluita käydään siitä, miten työntekijöiden vaikutusvaltaa lisätään ja mistä kaikesta työnantaja ja työntekijä voivat keskenään sopia.
Työelämän pelisääntöjen sopiminen on muuttumassa merkittävästi lähivuosina, jos paikallista sopimista lisätään hallituksen tavoitteiden mukaisesti. Hietala uskoo, että hän pystyy luovuttamaan ehdotuksensa 15. lokakuuta eli ennakoidussa aikataulussa.
Lokakuun puoliväliin mennessä on määrä valmistella myös raamit ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaamisesta. Hallitus hakee sillä 200 miljoonan säästöjä, ja tarkempaa mallia sorvataan nyt työmarkkinajärjestöjen kanssa.
Palkansaajajärjestöt pitävät leikkausta todella isona.
"Tämä on erittäin vaikea kysymys, mutta STTK tiedostaa hyvin, että työttömyystilanne on vaikea ja rahoituspohja nyt niin heikolla tolalla, että toimenpiteitä tarvitaan", sanoo edunvalvontayksikön johtaja Katarina Murto.
Palkansaajajärjestöissä pidetään tärkeänä, että uudelleenkoulutukseen ja -työllistymiseen satsataan leikkauksen vastapainona.
Syyskuun lopulla on odotettavissa tietoa vuorotteluvapaan ehtojen tiukentamisesta. Ehtoja tiukennettiin jo viime vuonna, ja järjestöissä pelätään sen näivettyvän kokonaan. SAK haluaa varmistaa, ettei korvauksen kutistamisella tehdä vapaalle jäämisestä mahdotonta.
"Mehän emme kannata näitä leikkauksia, mutta yritämme vaikuttaa niin, että ne olisivat mahdollisimman vähän haitallisia", sanoo sosiaaliasioiden päällikkö Sinikka Näätsaari.