Tehokkaan ja toimintakykyisen julkisen hallinnon elementtejä ovat osaava hallitus, toimiva parlamentti, valpas tarkastusvirasto, tehokkaat oikeusistuimet ja eloisa siviiliyhteiskunta. Tehokas hallinto on sitä, että päätöksentekoprosessit ja päätösten toimeenpano tuottavat tuloksia, jotka vastaavat yhteiskunnan tarpeita käyttämällä resursseja parhaalla mahdollisella tavalla. Tavoitteet saavutetaan tuhlaamatta niukkoja resursseja. Hyvässä hallinnossa ei voi korostaa liikaa päätösten tehokasta toimeenpanoa.
Niin julkinen kuin yksityinen hallintokin vaativat paljon osaamista yhä nopeammin muuttuvassa, monimutkaistuvassa ja kansainvälistyvässä maailmassa. Tämä koskee myös Suomen hallitusta. Esimerkiksi valtiovarainministerin tehtävässä törmää heti eurooppalaisen finanssisektorin ongelmiin tai valtion omistusohjausyksiköstä vastaavan ministerin työtehtävä liittyy muun muassa pörssiyhtiöihin ja strategiseen valtion omistukseen. Hallinnon isot uudistukset vaativat myös paljon hallinnon osaamista. Kyse on good corporate governancesta, hyvästä johtamista ja hallinnosta.
Hallitukselta on kaivattu päätöksiä talouskriisin voittamiseksi.
Päätöksiä on syntynytkin. Ongelma on siinä, että päätökset ovat vaikeassa tilanteessa riittämättömiä tai toteuttamiskelvottomia ja ennen kaikkea siinä, että päätöksiä ei saada tehokkaasti täytäntöön.
Esimerkiksi kuntarakenneuudistuksesta tuli katastrofi. Sote-uudistus pyöri aivan paikallaan kolme vuotta. Säästöpäätöksiä, kuten kuntien tehtävien vähentämisestä, ei saada oikein eteenpäin. Eikä byrokratiakaan vähene.
Nykyisen hallituksen ministerit ovat nuoria. Valtaosalla ministereistä politiikan ulkopuolinen työkokemus on ohut. Aikaisempaa kokemusta johtavista tehtävistä julkisessa hallinnossa tai yritysjohdossa politiikan ulkopuolella ei paljoa ole. Koulun penkiltä ei kuitenkaan tule valmista hallinnon osaajaa.
Kahden ministerin lähdön hallituksesta voi nähdä liittyvän oman hallinnon alan ja julkishallinnon osaamisen ja kokemuksen riittämättömyyteen. Päätösten täytäntöönpanoa pitää myös johtaa. Pääministerin tehtävä hallituksessa on katsoa keskeisten hallitusohjelman uudistusten toteuttamisen etenemistä ja puskea niitä eteenpäin ja täytäntöön. Tämä ei ole hyvin onnistunut.
Hyvän hallinnon ja johtamisen (good corporate governance) puutteita voi osoittaa niin yrityksistä, kunnista kuin valtion hallinnosta.
Finanssikriisi tarjosi myös lukuisia esimerkkejä huonosta hallinnosta. Se on yksi keskeinen kriisin syy eri maissa, esimerkiksi Kreikassa.
Hyvän hallinnon vaatimuksiin ei voi suhtautua kevyesti. Ne on nyt otettava tosissaan.
Osakeyhtiössä osakeyhtiölain mukaan hallituksen jäsenten kelpoisuus ja osaaminen ovat tärkeitä. Miksi ei siis maan hallituksessa?
Ministeri ei ole toimitusjohtaja. Mutta hyvän julkisen hallinnon ja johtamisen periaatteet pitää tuntea. Siksi ministereille pitää ensi töiksi antaa tiivis hyvän hallinnon koulutus.
Olavi Ala-Nissilä
KHT-tilintarkastaja
eduskuntavaaliehdokas (kesk.)