Vähäisestä osanotosta huolimatta välikysymyskeskustelussa käytettiin toistasataa puheenvuoroa. Kuva: Eduskunnan verkkolähetys
Eduskunnassa väännetään maataloudesta: ”Hallitus lupasi täyskäännöksen” – MT seuraa livenä
Ministeri Essayah kertoi, että hallitus on käynnistänyt noin 140 miljoonan euron tukitoimet.Tilaajalle
Eerikki Viljasesta (kesk.) on häpeällistä, että huoltovarmuutta pidetään yllä ulkomailta tuotavalla viljalla. "Keskustan mielestä huoltovarmuuden perusta on kotimainen tuotanto ja suomalainen ruoka", hän sanoi keskiviikkona eduskunnan täysistunnossa, jossa käsiteltiin keskustan tekemää välikysymystä. Kuva: Roni Rekomaa / LehtikuvaHallitus vastasi keskiviikkona välikysymykseen suomalaisen ruuan ja maaseudun tulevaisuuden vaarantumisesta eduskunnan täysistunnossa. Oppositiopuolue keskusta jätti välikysymyksen viime viikon perjantaina.
”Keskustan peräänkuuluttama suunnanmuutos on hyvässä vauhdissa”, vastaa maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.).
Essayah kertoi 140 miljoonan euron toimista maataloudelle. Hallitus kävi ministerin mukaan toimeen keväällä Lähi-idän kriisin nostettua tuotantokustannuksia.
Maatalouden energiaveron palautus nostetaan EU:n sallimaan enimmäismäärään vuosina 2026 ja 2027, mikä merkitsee maatiloille yhteensä 20 miljoonan euron lisätukea.
EU:n 8,8 miljoonan euron kriisitukea täydennetään 17,5 miljoonalla eurolla kansallista rahoitusta. Luonnonhaittakorvausta korotetaan yhteensä 65 miljoonalla eurolla.
Lisäksi sikataloudelle valmistellaan noin kymmenen miljoonan euron tukea ja uusia korvauskelpoisuuksia myönnetään noin 20 miljoonalla eurolla.
”Kun kaikki nämä toimet summaa yhteen, siitähän noin 140 miljoonaa näyttäisi kertyvän”, sanoi Essayah.
”Maaseudulta loppuu toivo.”
Myös korvauskelpoisuuksien jakomallin uudistaminen on ministerin mukaan yksi merkittävimpiä maatalouspoliittisia tekoja, josta iloitaan erityisesti Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla.
Essayahin mukaan keskustan välikysymyksen tilannekuvassa on korjattavaa. Nuorten aloittavien viljelijöiden määrä on kääntynyt nousuun ja maatalouden investointihalukkuus on ollut kasvussa jo parin vuoden ajan.
”Naudanlihasta maksetaan Suomessa nyt EU-jäsenyytemme parasta hintaa, vaikka teollisuudelta ja kaupalta on lupa odottaa enemmän”, mainitsi Essayah.
”Maatalouden kustannuksia ei ole nostettu tämän hallituksen aikana poliittisin päätöksin”, painotti myös kansanedustaja Ritva Elomaa (ps.).
”Ruokaa tuottavasta maataloudesta ei ole leikattu, vaikka lähes kaikilta muilta hallinnon aloilta on jouduttu säästämään”, huomautti Teemu Kinnari (kok.).
"Eletäänkö hallituksessa lainkaan samaa arkea kuin maatiloilla ympäri Suomea?"
Opposition runsaissa puheenvuoroissa toimet todettiin riittämättömiksi ja väärin suunnatuiksi. Keskustelussa toistuvat maininnat Euroopan huonoimmin kannattavasta maataloudesta, polttoaineen kestämättömästä hinnasta ja ruokaketjun tulonjaosta.
”Voi ylimielisyyttä! Kaikki on hyvin hallituksen mielestä, älkää valittako viljelijät”, sanoi keskustelussa välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja Anne Kalmari (kesk.).
"Eletäänkö hallituksessa lainkaan samaa arkea kuin maatiloilla ympäri Suomea", kysyi Eerikki Viljanen (kesk.).
”Tilanne ei ratkea sillä, että viljelijöitä kehotetaan tekemään enemmän.”
Keskustan mukaan hallitus on epäonnistunut maatalouden kannattavuuden parantamisessa.
”Hallitus lupasi täyskäännöksen, tuloksena on EU:n heikoin kannattavuus”, sanoo Kalmari.
”Minua sattuu sydämeen se hätä, joka suomalaisilta viljelijöiltä kuuluu. Maaseudulta loppuu toivo.”
”Hallituksella on ollut kolme vuotta aikaa toteuttaa lupaamansa täyskäännös. Tätä täyskäännöstä tuottajat edelleen odottavat”, sanoi Piritta Rantanen (sd.).
Keskustan Anne Kalmari, Eerikki Viljanen ja Antti Kurvinen jättivät viime viikon perjantaina välikysymyksen maatalouden ahdingosta eduskunnan keskuskansliaan Helsingissä. Välikysymyksen vastaanotti lainsäädäntöjohtaja Antti Linna. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / LehtikuvaKeskusta piti maa- ja metsätalousministerin salkkua vuosina 2015–2023, muistutti Essayah. Toistuvia kriisitukia tärkeämpiä olisivat pitkän aikavälin toimet ja markkinoiden toimivuus, hän sanoi.
Hallituspuolueiden edustajat syyttivät puheenvuoroissaan keskustaa poliittisen muistin menettämisestä. Huomauteltiin, että nykyinen byrokraattiseksi valiteltu EU:n CAP-rahoituskausi on keskustan ministerien neuvottelema.
”Tekopyhyyden huipentuma. Kannattavuuskriisi ei ole syntynyt tämän hallituskauden aikana, vaan pitkällä aikavälillä. Tuolla aikavälillä keskustalla on ollut eniten valtaa maatalousasioihin”, huomautti Jenna Simula (ps.)
Suomessa on puhuttu reilummista elintarvikemarkkinoista vuosikymmeniä, nyt hallitus on vienyt asiaa maaliin, sanoi Peter Östman (kd.).
”Kun tuottajan osuus jää liian pieneksi, mitä maito- ja lihateollisuus, rahoittajat ja osuustoiminnalliset toimijat voivat tehdä tilanteen korjaamiseksi?”
Tärkein tavoite on ruokaketjun arvonjaon muuttaminen siten, että tuottaja saa nykyistä suuremman osuuden kuluttajan erosta, Östman sanoi.
”Tällaisen ratkaisun vaikutus on suurempi kuin yksittäisen tukipaketin, veronalennuksen tai investointituen.”
Vastuu tuottajan osuuden kasvattamisesta ei Östmanin mukaan kuulu yksin valtiolle tai hallitukselle, vaan koko ruokaketjulle.
”Kun tuottajan osuus jää liian pieneksi, mitä maito- ja lihateollisuus, rahoittajat ja osuustoiminnalliset toimijat voivat tehdä tilanteen korjaamiseksi?”
”Maatalouden kustannuksia ei ole nostettu tämän hallituksen aikana poliittisin päätöksin.”
Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virran mukaan on älytöntä, että alkutuottaja ei saa korvausta työstään.
Hän haluaa Suomen ottavan mallia Tanskasta, joka on panostanut kasvistuotantoon. "Miksi me emme panostaisi kasvistuotantoon?"
Virta vetoaa, että eduskunta ottaa ilmastokriisin ja luontokadon huomioon, jotta Suomessa voidaan jatkossakin tuottaa ruokaa.
"Hallitus on vain kärjistänyt vastakkainasettelua maatalouden edun ja ilmastokriisin välillä", sanoi Mai Kivelä (vas.).
Kivelän mukaan tukia olisi ohjattava nykyistä paremmin maatalouden kestävään siirtymään.
Myös Tytti Tuppurainen (sd.) vaati maataloustukien uudistamista ”kohdentamalla tuet aktiiviseen ruuantuotantoon”.
”Me haluamme haluamme maataloustuet remonttiin. Mainiota, että ministeriössä nyt selvitetään sitä, kuinka tukia voitaisiin kohdentaa aktiiviviljelijälle ruuantuotantoon”, Tuppurainen sanoi.
Jani Kokon (sd.) mukaan S- ja K-ryhmällä olisi suorastaan isänmaallinen velvollisuus harkita uudelleen katteitaan kotimaisen tuotannon tukemiseksi. Keskustan Mauri Kontu tiedusteli puheenvuorossaan, milloin valtio aloittaa neuvottelut kaupan kanssa. Myös Harry Harkimo (liik.) kyseli kaupan vastuun perään.
Välikysymyksen tarkoituksena on mitata hallituksen tai ministerin nauttima luottamus.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
