Yhdysvaltain isku Venezuelaan voi näkyä alempina hintoina bensapumpulla — vaikutus Suomeen jäänee pieneksi

Öljyn hinta laski maanantaina Yhdysvaltain Venezuelaan tekemän sotilaallisen hyökkäyksen jälkeen. Hinnat ovat laskeneet, sillä markkinoilla odotetaan, että maa purkaisi nyt Venezuelaan kohdistuvat öljypakotteet.

Lisäksi öljymarkkinoiden arvellaan nousevan, mikäli Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin hallinto onnistuu toteuttamaan suunnitelmansa kunnostaa Venezuelan rapistunut öljyinfrastruktuuri.

Venezuela on merkittävä öljyntuottajamaa, jolla on maailman suurimmat todistetut raakaöljyvarannot. Maa pumppaa tällä hetkellä noin miljoona barrelia päivässä, kun vuonna 1999 määrä oli noin 3,5 miljoonaa barrelia päivässä.

Analyytikoiden mukaan Venezuelan öljyntuotannon lisääminen ei kuitenkaan ole helppoa, nopeaa eikä halpaa, sillä maan infrastruktuuri on rappeutunut vuosikausia jatkuneen huonon hallinnon ja liian vähäisten investointien takia.

Keskuskauppakamarin johtavan liikenneasiantuntijan Hanna Kalenojan mukaan pitkällä aikavälillä Venezuelan öljyntuotantoa on mahdollista lisätä.

”Vaikka Venezuelalla on maailman suurimmat öljyvarat, ei maa silti kuulu isoihin öljyntuottajamaihin. Öljyntuotannon lisääminen alueella vaatisi valtavaa infrastruktuurin uudelleenjärjestämistä ja suuria investointeja maahan”, Kalenoja sanoo STT:lle.

Yhdysvallat hyökkäsi Venezuelaan lauantain vastaisena yönä ja otti kiinni maata itsevaltaisesti hallinneen presidentti Nicolas Maduron sekä tämän puolison. Yhtenä syynä Maduron kaappaukselle on pidetty Yhdysvaltain halua hyödyntää maan luonnonvaroja, kuten öljyä.

Suomen markkinoihin Venezuelan tilanteella ei todennäköisesti ole kovin suurta vaikutusta.

”Raakaöljyn hinta muodostaa noin viidenneksen polttoaineen hinnasta Suomessa, mutta hintatekijöitä on myös paljon muita. Näkymä on kuitenkin se, että jos hinta pysyy vakaana, niin pumppuhinnasta katoaa täälläkin paljon nousupaineita”, Kalenoja sanoo.

Tulevina vuosina kasvava jakeluvelvoite tulee vaikuttamaan Kalenojan mukaan hintoihin eniten. Jos öljyn hinta maailmalla kuitenkin pysyy vakaana, auttaisi se osaltaan pitämään hintoja myös Suomessa tasaisina.

Lisäksi Euroopan kannalta suurempi kysymys on Kalenojan mukaan se, mitä Venäjän öljyyn ja öljytuotteisiin kohdistetuille sanktioille tapahtuu tulevaisuudessa.

”Euroopan energiamarkkinoilla Venäjällä on suurempi merkitys. Sen vakautuminen olisi siis meidän kannaltamme olennaisempi käänne.”

Asiantuntijoiden mukaan investoiminen Venezuelan infrastruktuurin kohentamiseen ei ole nyt kovinkaan houkuttelevaa. Syitä ovat verrattain alhainen öljyn hinta ja öljyn tämänhetkinen ylitarjonta.

Alhaisen öljyn hinnan taustalla ovat Kalenojan mukaan ennakoitua heikommin kehittynyt maailmantalous sekä Kiinan teollisen tuotannon odotettua alhaisempi kasvu.

”Öljyn kulutus ei kasva tällä hetkellä siinä määrin kuin tuotanto. Tämä pitää öljyn hinnan matalalla tasolla”, Kalenoja selventää.

Yhdysvalloille Venezuelan öljyvarannot ovat kuitenkin strategisesti arvokkaita. New York Times -lehdelle puhuneen asiantuntijan mukaan Yhdysvaltojen oman öljyntuotannon odotetaan tulevaisuudessa tasaantuvan. Tällöin uuden tuotannon turvaaminen Lähi-idän ja Venäjän ulkopuolelta on maalle tärkeää.

Pohjanmeren Brent-raakaöljyn ja yhdysvaltalaisen West Texas Intermediate -öljyn hinnat olivat maanantaina aamupäivällä Suomen aikaa vajaan prosentin verran miinuksella.

Jalometallien, kuten kullan ja hopean, hinnat puolestaan nousivat maanantaina. Sijoittajien turvasatamana pidetyn kullan hinta oli maanantaina reilun prosentin verran plussalla.

Lähteenä myös uutistoimisto AFP