• Muoviroskaa ja mikromuovia löytyi WWF:n tutkimuksessa Suomen hiekkarannoilta Perämereltä Suomenlahdelle – Arvaatko, mikä on yleisin muoviroska?

    Suomenlinnan roskista suuri osa oli mereen joutuneita Espoon metron ruiskubetonoinnin muovikuituja.
    Paljain silmin näkymätön mikromuovi sekä suurikokoisempi muoviroska ovat saastuttaneet Suomen hiekkarantoja aina Perämereltä Suomenlahden itäosaan saakka. LEHTIKUVA / Jussi Nukari
    Paljain silmin näkymätön mikromuovi sekä suurikokoisempi muoviroska ovat saastuttaneet Suomen hiekkarantoja aina Perämereltä Suomenlahden itäosaan saakka. LEHTIKUVA / Jussi Nukari 
    Uutiset
    19.1.202108:16
    STT

    Paljain silmin näkymätön mikromuovi sekä suurikokoisempi muoviroska ovat saastuttaneet Suomen hiekkarantoja aina Perämereltä Suomenlahden itäosaan saakka. Tämä kävi ilmi ympäristöjärjestö WWF:n tiistaina julkaistusta selvityksestä.

    Näytteitä kerättiin seitsemältä rannalta Oulusta, Vaasasta, Porista, Eurajoelta, Porvoosta, Helsingistä ja Hangosta. Roskaantunein oli Helsingin Suomenlinnan ranta. WWF keräsi näytteitä viime vuoden keväällä ja syksyllä.

    "Suomenlinnan roskista suuri osa oli mereen joutuneita Espoon metron ruiskubetonoinnin muovikuituja. Myös lumen kaadolla mereen voi olla osuutta roskaisuuteen. Virkistyskäyttöön liittyviä roskia löytyi samansuuruisia määriä kuin muiltakin rannoilta", sanoo WWF:n meriasiantuntija Anna Soirinsuo järjestön tiedotteessa.

    Puhtaimpia olivat Porin Yyterin ja Hangon Bellevuen rannat.

    "Yyterin ja Bellevuen rantojen puhtaudesta voi todennäköisesti kiittää sekä kaupunkien puistotoimien että paikallisten vapaaehtoisten siivoamisaktiivisuutta. Muillakin rannoilla tilanne olisi varmasti ollut pahempi ilman aiempia siivousponnistuksia", Soirinsuo toteaa.

    Tutkimuksessa yleiseksi ja selkeästi erottuvaksi muoviroskan tyypiksi todettiin eläimillekin vahingollinen tupakantumppi, jossa filtteri on muovia.

    Muoviroskien keruuseen osallistui vapaaehtoisia koronatilanteen sallimissa rajoissa. WWF toteutti talkoot yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen ja Pidä saaristo siistinä ry:n kanssa.

    Mikromuovin määrää Suomen rannoilla ei juuri ole aiemmin tutkittu, WWF sanoo. Soirinsuon mukaan mitä pienempiä hiukkasia tutkitaan, sitä enemmän muovia löytyy.

    "Jo 'suurikokoisen', yli 0,3 millimetrin suuruisen mikromuovin löytyminen lähes kaikilta rannoilta melko pienistä näytemääristä paljastaa tarpeen tutkia lisää ja tarkemmin", meriasiantuntija sanoo tiedotteessa.

    Mikromuovi syntyy näkyvän muovin hajotessa yhä pienempiin osiin. Sitä on löydetty lähes kaikenlaisista ympäristöistä ja ihmisten elimistöistä. Viime vuoden lopulla kerrottiin tutkimuksesta, jossa mikromuovia oli löytynyt raskaana olleiden äitien istukoista.

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 5

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

    • 6

      Yhteiskunta | Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö kasvaa, vaikka nuorempien on vähentynyt – professori kertoo syyn

      Tilaajalle
    • 7

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria