Evan tuore raportti moittii Suomea yritysten oikeusturvan laiminlyönneistä
Evan raportin mukaan lainvalmistelussa ei oteta riittävästi huomioon yritysten kannalta keskeisiä perusoikeuksia, eli elinkeinonvapautta ja omaisuudensuojaa.
Koronavirusepidemian aikaiset kuntosalien sulkemiset olivat Evan tuoreen raportin mukaan esimerkki tilanteesta, jossa lainsäädännön vaikutuksia yritystoimintaan ei otettu riittävällä tavalla huomioon. Kuva: Johannes TervoYritysten oikeusturvaa tulisi Elinkeinoelämän valtuuskunnan (Eva) tuoreen raportin mukaan vahvistaa Suomessa.
Evan Hiekkaa rattaissa -julkaisussa ongelmiksi nimettiin sääntelyn lisääntyminen, valitus- ja muutoksenhakuprosessien kesto, eri säännöt yksityiselle ja julkiselle puolelle, viranomaistoiminnan ennakoimattomuus ja yritysten puutteellinen kuuleminen lainvalmistelussa.
Raportin mukaan ongelmat heikentävät yritysten omaisuudensuojaa ja elinkeinovapautta sekä nakertavat kansainvälisten yritysten investointihaluja Suomeen.
Esimerkiksi tietoturvaan liittyvää sääntelyä on tullut viime vuosina paljon, mutta lainsäädäntöön sopeutuminen on vaikeaa etenkin pienille ja keskisuurille yrityksille.
”Sääntely on lisäksi tulkinnanvaraista ja viranomainen voi tulkita sitä eri tavalla kuin yritys. Riidat tulkinnoista kestävät kauan ja ovat ja yrityksille kalliita. Eikä yritys saa lopulta edes korvausta, vaikka voittaisikin tulkintariidassa”, Evan johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää summasi raportin julkaisutilaisuudessa.
Raportin toinen kirjoittaja oli Helsingin yliopiston oikeustieteen professori Juha Raitio.
Hiekkaa rattaissa -julkaisun ohjausryhmässä ollut Nordean Suomen toimintojen lakiasiainjohtaja Sakari Wuolijoki huomautti tilaisuudessa, että viranomaiset eivät tarjoa yrityksille neuvontaa sääntelyn tulkinnassa. He pikemminkin valvovat, onko sääntelyä noudatettu oikein.
Kirjoittajat ehdottavat tilanteen parantamiseksi laintulkinnan parempaa ennakointia.
”Viranomaiset voisivat tarjota sitovaa neuvontaa, joka olisi ikään kuin ennakkopäätös. Yrityksellä olisi velvollisuus antaa oikeat faktat ja viranomainen tulkitsisi tilannetta samoin, kuin esimerkiksi todellisen yrityskaupan yhteydessä. Tällainen neuvonta voisi maksaa ja jopa enemmän kuin nykyiset viranomaismaksut”, Wuolijoki sanoo.
”Riidat tulkinnoista kestävät kauan ja ovat ja yrityksille kalliita. Eikä yritys saa lopulta edes korvausta, vaikka voittaisikin tulkintariidassa.” Emmiliina Kujanpää
Sääntelyn ja normiston keventämisen kannalta Evan tilaisuuden keskustelijat suhtautuivat varovaisen toiveikkaasti Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelman ”yksi sisään, yksi ulos” -kirjaukseen.
Sen tavoitteena on, että uuden säännöksen antaminen edellyttäisi vanhan säännöksen poistamista.
Tilaisuuteen osallistunut Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen kuitenkin muisteli Juha Sipilän (kesk.) hallituksen norminpurun todellisuutta.
”Työskentelin Etelä-Suomen avissa, ja annoimme Sipilän hallitukselle 50 ehdotusta normien purkamisesta. Silloin kuitenkin vastattiin, että ne olivat liian pieniä asioita lainsäädännön näkökulmasta. Lainsäätäjät halusivat ennemmin kokonaisuudistuksia. Niiden mukana sääntely yleensä lisääntyy”, Karhunen huomautti.
Tilaisuuteen osallistunut kokoomuksen kansanedustaja Ville Valkonen lisäsi, että lainsäädännön ohella esimerkiksi markkinat ja yhteiskunnalliset asenteet voivat toimia sääntelyn välineinä.
Juttua oikaistu 6.9. kello 15:39: Raportin ovat kirjoittaneet Emmiliina Kujanpää ja Juha Raitio. Sakari Wuolijoki kuului raportin ohjausryhmään.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
