Saamelaiskäräjät kanteli maa- ja metsätalousministeriön Tenojoki-neuvotteluista oikeuskanslerille

Saamelaiskäräjät kanteli valtioneuvoston oikeuskanslerille maa- ja metsätalousministeriön laiminlyönneistä Tenojoen kalastussopimusta koskevissa neuvotteluissa ja sopimuksen valmistelussa. Saamelaiskäräjät katsoo, että varsinaisen kalastussopimuksen sisällön ongelmien lisäksi ministeriön menettelyyn sopimusneuvotteluiden aikana sisältyy suuria puutteita.

Saameläiskäräjien mielestä Suomen valtio, jota ministeriö neuvotteluissa edusti, laiminlyö oman valtiosääntönsä sekä kansainvälisten ihmisoikeussopimustensa velvoitteiden noudattamisen. Valtio ei asianmukaisesti arvioinut ja tunnustanut perustuslain edellyttämällä tavalla toimiensa vaikutukset saamelaisten alkuperäiskansaoikeuksiin.

"Tilanne on kestämätön ja vaarantaa saamelaisen kulttuurin jatkuvuuden ja toisaalta Suomen valtion uskottavuuden länsimaisena oikeusvaltiona sekä perus- ja ihmisoikeuksien puolustajana", Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio painottaa.

Allekirjoitetulla Tenojoen kalastussopimuksella ja siitä johdetulla uudella kalastussäännöllä on laajoja vaikutuksia alueen saamelaisten kannalta. Saamelaiskäräjät katsoo, että Tenojoen kalastussopimus ja -sääntö loukkaavat perustuslain mukaista saamelaiskulttuurin suojaa, saamelaisten omaisuudensuojaa, syrjimättömyysperiaatetta ja itsemääräämisoikeutta sekä biodiversiteettisopimuksen velvoitteita.

Saamelaiskäräjien mielestä maa- ja metsätalousministeriö varasi mahdollisuuden lain mukaisille neuvotteluille vasta, kun sopimus oli allekirjoitettu ja sisältö käytännössä lyöty lukkoon. Tämän vuoksi saamelaiset eivät saaneet todellista mahdollisuutta vaikuttaa sopimuksen sisältöön.