”Maalle muuttoon tarvitaan vähän hullunrohkeutta” – monipaikkaisuus tuo työmarkkinoille uusia mahdollisuuksia

”Maalle muuttoon pitää olla joku syy. Aikaisemmin maalle muuttavilla oli usein ongelmia, että pariskunnasta vain toiselle löytyi töitä. Nykyään etätyöt mahdollistavat sen, että toinen voi olla töissä vaikkapa Puumalassa ja toinen tehdä etätöitä”, Puumalan kunnanjohtaja Niina Kuuva kertoo.

”Korona muutti työkulttuurin kokonaan ja nyt yhteiskunnan avautuessa on yrityksestä kiinni, miten jatketaan. Hybridi tulee varmaan jäämään.”

Maaseudun tulee olla vetovoimainen, jotta yhä useammat olisivat valmiita muuttamaan maalle.

”Kukaan ei halua muuttaa taantuvalle alueelle. Yksi maaseudun kulmakivistä on maatalous, joka pitää saada säilymään”, Matti Puolimatka Ruokavirastolta sanoo.

”Maalle muuttoon tarvitsee vähän hullunrohkeutta. Vaikka maalla asuminen ei todellisuudessa ole pelkkää maalaisromantiikkaa, niin sitäkin pitää hieman olla”, matkailuyrittäjä Sami Kauppinen nauraa.

Kuuva, Kauppinen ja Puolimatka olivat torstaina aamupäivällä Farmarissa keskustelemassa monipaikkaisuudesta ja maaseutubuumista.

”Koronan myötä olen huomannut, että ihmisten luontosuhde on mennyt uusiksi. Repoveden kansallispuistossa meni viime vuonna 200 000 kävijän raja rikki”, Kauppinen hehkuttaa.

Puolimatka kertoo, että Ruokavirastolla etätyö on tuonut työnantajalle uusia mahdollisuuksia.

”Nyt meillä on mahdollisuus rekrytä ihmisiä ympäri Suomea, kun työpaikka ei ole sidottu täysin yhteen paikkaan.”

Puumalan kunta sai viime vuonna muuttovoittoa 29 henkilön verran. ”Korona-aikana on huomattu, että myös korkeakoulutetut noin 25-vuotiaat muuttavat maalle. Heitä on ennen yritetty saada muuttamaan maalle kaikin keinoin, mutta korona antoi nuorille kenties ensimmäisen mahdollisuuden ajatella maallemuuttoa”, Kuuva iloitsee.

Iltapäivän paneelissa MTK:n elinkeinojohtaja Päivi Nerg ja ministeri Krista Mikkonen (vihr.) keskustelivat maaseudun vahvuuksista.

”Korona-aikana ymmärrys lisääntyi esimerkiksi siitä, että maaseudulla on tilaa hengittää. Metsä ja luonto lisäävät hyvinvointia, ja ne ovat maaseudun isoja vahvuuksia. Digitaalisuus ja internet mahdollistavat sekä palvelut sähköisessä muodossa että etätyöskentelyn”, Nerg tiivistää.

"Maaseutukunnissa on usein hyvä palveluinfra: kirjastot, liikuntapaikat ja terveyspalvelut ovat erittäin hyvät, eikä niissä ole niin suurta ruuhkaa kuin esimerkiksi pääkaupunkiseudulla.”