Maaseutu loistaa poissaolollaan nuorten varjohallitusohjelmassa – ”Näkevätkö kirjoittajat, että kaikki ratkaistaan puhtaasti kaupunkeja kehittämällä?”
Nuoret päätyivät hallitusneuvotteluissaan sinipunamultaan yhdessä RKP:n kanssa. Kaupungit ja kaupunkiseudut on mainittu nuorten varjohallitusohjelmassa 20 kertaa, maaseutu 0 kertaa.Tilaajalle
Keskustanuorten puheenjohtaja Aleksi Sandroos on tyytyväinen nuorten varjohallitusohjelmaan kokonaisuutena. Maaseutunuoria MTK:n johtokunnassa edustava naudanlihantuottaja Susanna Valtonen kysyy, pitääkö maaseudulla vain suojella. Kuva: Maria Mellanen / Keskustanuoret, Sanne Katainen, kuvankäsittely: Aatu JaakkolaMaaseutu loistaa poissaolollaan poliittisten nuorisojärjestöjen laatimassa varjohallitusohjelmassa.
Tammikuussa julkaistun ohjelman laativat kokoomuksen, sosialidemokraattien, keskustan ja RKP:n nuorisojärjestöt varjohallitusneuvotteluiden jälkeen. Pääministeriksi nousi Kokoomusnuorten puheenjohtaja Ida Leino.
Kaupungeilla on ohjelmassa iso rooli. Maakunnat on mainittu varjohallitusohjelmassa kahdessa kohtaa: korkeakouluihin on nuorista lisättävä aloituspaikkoja alueilla, joissa niitä on vähiten suhteessa nuoreen väestöön. Lisäksi poliittiset nuorisojärjestöt loisivat maakunnalliset ilmastosopimukset.
”Tuntuu, että ohjelmasta on unohdettu maaseudun mahdollisuudet”, sanoo Maaseutunuoria MTK:n johtokunnassa edustava naudanlihantuottaja Susanna Valtonen.
”Eivätkö maaseutu, maatalous ja metsäsektori ole tuttuja kirjoittajille? Vai näkevätkö he, että kaikki ratkaistaan puhtaasti kaupunkeja kehittämällä?”
Ohjelmassa mainitaan: ”Hallitus ei jarruta kaupungistumiskehitystä vaan turvaa kaupunkien kehityksen talouskasvun ja innovaatioiden lähteinä”.
”Kaupungeissa voidaan kehittyä ja tehdä asioita, pitääkö maaseudulla vain suojella?” kysyy Valtonen.
Pellon raivauskielto turvemailla ja parsinavettojen rakentamiskielto ovat Valtosesta esimerkkejä nopeista poliittisista ratkaisuista. ”On olemassa muitakin poliittisia keinoja kuin määrätä jokin lopetettavaksi.”
Pasila-Riihimäki-rataan panostaminen lisävuorojen saamiseksi osui hämeenlinnalaisen Valtosen silmään. ”Radan tarve ei lopu Riihimäen kohdalle.”
”Ensi kerralla ehkä sidosryhmiä pitäisi vähän osallistaa, että nähdään, mitkä toimet oikeasti sulkevat pois toisensa. Sitten pitää vain tehdä valintoja.”
Keskustanuorten puheenjohtaja Aleksi Sandroos, mihin maaseutu on hävinnyt ohjelmasta?
”Isoin toimi, mitä maaseudulle saatiin, olivat ilmasto-ohjelmat. Sovimme, että luomme MAL-sopimusten kaltaiset sopimukset kaikkiin maakuntiin.”
Sandroosin mukaan ilmastosopimukset toisivat uusia mahdollisuuksia ja rahaa joka puolelle Suomea alueiden yhdyskuntarakentamisen, asuntotuotannon ja liikennejärjestelmän kehittämiseen.
”Valitettavasti emme ehtineet puhua maaseudun kehittämisestä sen enempää.”
Maaseudun kehittämistä pohtiessa mennään Sandroosista usein aika pieniin yksityiskohtiin. ”Olisi tärkeä puhua isoista kuvista, kun sellaista poliittista tahtotilaa Suomen yhteiskunnasta löytyy.”
Osalla nuorisojärjestöistä oli Sandroosista tahtoa muuttaa maataloustukijärjestelmää aika radikaalisti. Keskustanuoret halusivat pitää järjestelmän ennallaan.
Ohjelmaan on kirjattu: ”Kehitetään maataloustuotannon tukipolitiikkaa EU- sekä kansallisella tasolla niin, että eläintuotannon korkeampaa tukitasoa on tasattava verrattuna kasvituotannon tukiin.”
Vähittäiskaupan duopolin purkaminen oli Sandroosin mukaan kokoomusnuorten, demarinuorten ja keskustanuorten yhteinen kanta.
Sandroos on tyytyväinen ohjelmaan kokonaisuutena. Vuorokaudessa saatiin aikaan 37 sivua tekstiä. Nuorisojärjestöt löysivät uusia suuntia.
”Varmasti nuorisojärjestöihin kuuluu, että ne ovat vähän radikaaleja. Niin kuuluukin olla, jos yhteiskuntaa halutaan uudistaa.”
Nuorten varjohallitusohjelma 2023-2027
- Osaston luetuimmat
