KOKKOLA (MT)
”Tekemätön kauppa on huonoin kauppa”, lihanhankintaosuuskuntien Itikka ja Lihakunta toimitusjohtaja Reijo Flink sanoi viime perjantaina Kokkolassa Maaseutunuorten syysparlamentissa. Flink alusti teollisuuden ja kaupan suhteesta viljelijän tulonmuodostuksessa.
Flinkin mukaan lihakauppa ei elätä, tili tehdään jalosteilla makkarasta alkaen.
Suomalaista elintarvikekauppaa Flink kuvasi maailman keskittyneimmäksi. S- ja K-ryhmät hallitsevat yli 80 prosenttia päivittäistavarakaupasta.
Neljän suurimman markkinaosuus on jo yli 93 prosenttia.
Venäjän suurimman kauppaketjun hallussa on vain viisi prosenttia elintarvikemarkkinoista.
Kun Suomen kauppakeskittymään lisätään vielä kahden suuren toimijan hotellit ja ravintolat, elintarviketeollisuudella ei ole kotimaassa liikaa valinnanvaraa.
”Lihanjalostajan kannalta hyvää on se, että tarvitsee neuvotella vain kahden ihmisen kanssa. Huonoa on se, että kaupat pitäisi saada tehdyiksi”, Flink sanoi.
Jos iso keskusliike ei osta, lihan osoite on pakkasvarasto.
Flink lupasi jatkossa entistä parempaa kotimaisuuskampanjaa. Jouluna myytävissä Atrian tuorekinkuissa on tilojen nimet, tilatiedot ovat tulossa jopa leikkeletuotteisiin.
Valion strategia- ja mainontajohtaja Rauno Hiltunen kertoi yhtiön markkinoivan ja myyvän vain omia tuotteitaan. Myös jakelu on omissa käsissä.
Liikevaihdosta kaksi kolmasosaa tehdään Suomessa. Venäjän myynti on neljä kertaa suurempaa kuin Ruotsin.
Perusmaidon myynti on vain viisi prosenttia liikevaihdosta. Valio on ennen muuta jalostuslaitos.
Ruotsin markkinat Valio valloitti laktoosittomilla tuotteillaan. Suomen markkinoille Valio tuo yli sata uutta tuotetta joka vuosi.
”Ruuan pitää olla vaikka mitä ja sen lisäksi halpaa”, Hiltunen harmitteli.
MTK-Satakunnan nuorten edustaja Arto Ylilammi paheksui lihatuotteiden alennusmyyntejä. A-luokan grillimakkaraa myydään tarjouksissa halvemmalla kuin koiranruokaa.
Osuusteurastamojen hallintohenkilöitä Ylilammi patisteli tehokkaaseen tuottajien edunvalvontaan.
Varsinaissuomalaisen Jarno Tuomisen mielestä kauppa sanelee liikaa teollisuudelle ehtoja. 15 kilometrin säteellä Paimiossa on ollut 30 sikalaa, niistä toimii enää yksi.
Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen henkilöstö- ja viestintäpäällikkö Markku Pulkkinen perusteli, miksi myel-maksua kannattaa maksaa.
MTK:n edunvalvontatyön ansiosta maksu on säilynyt edullisena. Lomituksen maksaa valtio.
Kaisa Huttunen Kiuruvedeltä harmitteli, että lyhyisiin kuntoutuksiin ei saa sijaisapua.
Myel-työtulon kautta viljelijä voi harkitusti muuttaa sosiaaliturvaansa ja eläkettään. Liikaa myeliä ei kannata pienentää, sillä samalla pienenee esimerkiksi Kelan vanhempainraha ja moni muu etuus.
Melan kautta ei tule sairauskuluvakuutusta, Pulkkinen korosti. Se ja henkivakuutus kannattaa ottaa kaupallisista yrityksistä.
Työterveyshuollon piirissä oli Pulkkisen iloksi reilusti yli puolet Maaseutunuorten syysparlamentin osallistujista.
Luopumistukijärjestelmä saattaa loppua vuoteen 2014. Nyt kannattaa panna toimeen suunnitellut sukupolvenvaihdokset.
REIJO VESTERINEN