Keinolihan kasvatus on huomattavasti perinteistä lihan tuotantoa ympäristöystävällisempää.
Hanna Tuomiston tutkimuksen mukaan lihanviljelyssä maata ja vettä tarvitaan vain muutama prosentti perinteisen lihantuotannon käyttämästä määrästä.
EU:n maa-alasta kolmasosa on nyt lihantuotannossa.
Tuomisto tutki keinolihan ympäristövaikutuksia Oxfordin yliopistossa väitöskirjatyönsä ohessa. Hän jatkaa aiheen tutkimista Euroopan komission yhteisessä tutkimuskeskuksessa Pohjois-Italiassa.
Tuomiston mukaan energiansäästö vaihtelee 7 ja 45 prosentin välillä eläinlajin mukaan.
Keinolihan viljelyyn kuluu lihakiloa kohden enemmän energiaa kuin broilerin tuotannossa. Sian kanssa kulutus on samaa tasoa. Naudan- ja lampaanlihan tuotannon keinoliha päihittää energiansäästössä.
EU-tasolla keinoliha tarkoittaa myös huomattavia kasvihuonekaasupäästövähennyksiä.
Märehtijöiden ja lannan käsittelyn metaanipäästöt sekä lannoitteiden käytöstä tulevat typpioksiduulipäästöt vältetään.
”Kasvihuonekaasupäästöt vähentyisivät 98 prosenttia verrattuna nykyiseen kotieläintuotantoon eli käytännössä melkein kaikki päästöt vältettäisiin”, Tuomisto kertoo.
Salaisuus on syanobakteeri.
Amsterdamin yliopisto on kehittänyt kasvatusalustaa, jossa lihassolujen ravinteiden lähteenä on bakteeri.
Syanobakteerit eli sinibakteerit tunnetaan sinilevinä. Bakteerit lisääntyvät ja tuottavat bakteerimassaa tehokkaasti. Olemassa on myös lajikkeita, jotka eivät ole myrkyllisiä. Niitä käytetään nytkin ravintolisänä puristeena tai jauheena.
Keinolihan tuotannossa bakteeri toimii hiilihydraattien ja aminohappojen lähteenä lihassolujen kasvulle.
Tuomisto aikoo seuraavaksi laskea keinolihan hinnan.
”En ole vielä aloittanut laskelmia. Voisi kuvitella, että koska keinolihan tuotanto on tehokasta, hinta olisi pienempi.”
PAULA TAIPALE